Meillä, eli minä, puoliso ja kolme lasta, oli kotikatsomossa tulostetut esiintyjälistat, joissa arvioitiin kappale, esitys ja
esiintyjä. Jokaisella oli oma lista, johon sitten kirjoitti mielipiteitään ja pisteensä. Pitäähän sitä kunnon kotikatsomo olla!
Tulokiamme:
Kotikatsomomme voittaja
on... SUOMI!
1. Suomi
2. Islanti
3. Sveitsi
4. Puola
5. Malta
6. Ranska
7. Kreikka
8. Ukraina
9. Ruotsi
10. Saksa
11.
12. Italia
13. Tanska
14. Azerbaidzan
15. Itävalta
16. Unkari
17. Norja
18. Romania
19.
20. Slovenia
21. San Marino
Listattu pisteitä saaneet maat,
listalta puuttuvat eivät sijoittuneet lainkaan.
Pisteitä annettu virallisen järjestelmän mukaan, jokainen perheenjäsen antoi omat äänensä, 1-7, 8, 10 ja 12.
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
And the winner is...
Itävalta.
Mietin tästä kommentoitavaa, mutta en oikein itsekään tiedä mitä sanoa. Viisu on hieno, kuin Bond-leffasta, mutta jotenkin tilanne on hämmentävä. On hyvä, että parrakas miesnainen voi menestyä, osoittaa, että sukupuolella ei ole väliä, ihminen on ihminen oli hän mies, nainen tai vaikket tietäisi kumpi. Mutta jotenkin taas tuntuu, että onko voitto kappaleen voitto - vai ilmiön. Ja sitten istun ja mietin, mitä kirjoittaisin, enkä kirjoita mitään. Se mitä sanoisin, voitaisiin lukea kritiikkinä, tai jotain vastaavaa, joten jatkan asian miettimistä vielä itsekseni. Ehkä hyvä, että tilanne herättää paljon ajatuksia, sellaisia, joita ei itsellä ajatellut olevankaan. Olen ajatellut olevani ennakkoluuloton ihminen, ja huomaan kuitenkin ajattelevani suppeasti omasta näkökulmastani. Ilman tätä tilannetta en pohtisi omia asenteitani ja arvomaailmaani, joten ehkä ristiriitainen tunnelma on hyväkin?
Tämä ristiriitainen olo ei liity kappaleeseen tai esitykseen, kappale oli hieno ja mahtipontinen, siinä oli kaikua wanhojen aikojen viisuista, niistä kun vielä oli orkesteri joka säesti esiintyjää ja kappaleet olivat SUURIA. Tämä liittyy lähinnä siihen, että mietin onko viisut sirkus, joka on tiettyjen tahojen asiaa tukemassa, sosiaalis-poliittinen vaikutuskanava, eikä sitä huoletonta harmitonta viihdettä, jota se mulle lapsena oli. Viisut olivat iloinen telkkariohjelma, ja jännittävää pisteidenlaskua, esitysten, asujen ja kappaleiden arviointia, eikä joidenkin tahojen vaikutuskanava. Ehkä ikävöin sitä viatonta harmitonta hauskuutta, mitä koin lapsena viisujen olevan, nyt kun olen "iso" ja viisujen iloisen hurman sijaan ne ovat paikka, jossa buuataan sellaiselle jota ei hyväksytä, ja taas tahdotaan sellaisten, jotka hyväksytään, kannattavan omaa asiaa, mutta sille tietysti ei saa buuata. Pääsen tässä mutkaisessa ajatusten sekamelskassa myös sellaiseen ajatukseen, että EHKÄ mua vaivaa se, että viisuissa pitäisi avoimesti kannattaa mieleisiään - ja muitakin. En halua, että mennään siihen, että joillain tahoilla on valta valita mille hurrataan ja mille buuataan - buuaaminen on ain typerää.
Tämä teksti sitten kirjoitettu umpiväsyneenä viisujen jälkeen yöllä, olin viime yön yövuorossa ja olen nukkunut päivällä vain pari tuntia. Että. Ajatusten virtaa, enkä saa nyt tässä tilassa perattua ajatuksia siistiksi paketiksi.
Tai hei, nyt kun tämän vuoden pitkään odotetut viisut ovat ohi, ehkä mulla tää ristiriitainen olo on vain VIISUKRAPULA!
Mietin tästä kommentoitavaa, mutta en oikein itsekään tiedä mitä sanoa. Viisu on hieno, kuin Bond-leffasta, mutta jotenkin tilanne on hämmentävä. On hyvä, että parrakas miesnainen voi menestyä, osoittaa, että sukupuolella ei ole väliä, ihminen on ihminen oli hän mies, nainen tai vaikket tietäisi kumpi. Mutta jotenkin taas tuntuu, että onko voitto kappaleen voitto - vai ilmiön. Ja sitten istun ja mietin, mitä kirjoittaisin, enkä kirjoita mitään. Se mitä sanoisin, voitaisiin lukea kritiikkinä, tai jotain vastaavaa, joten jatkan asian miettimistä vielä itsekseni. Ehkä hyvä, että tilanne herättää paljon ajatuksia, sellaisia, joita ei itsellä ajatellut olevankaan. Olen ajatellut olevani ennakkoluuloton ihminen, ja huomaan kuitenkin ajattelevani suppeasti omasta näkökulmastani. Ilman tätä tilannetta en pohtisi omia asenteitani ja arvomaailmaani, joten ehkä ristiriitainen tunnelma on hyväkin?
Tämä ristiriitainen olo ei liity kappaleeseen tai esitykseen, kappale oli hieno ja mahtipontinen, siinä oli kaikua wanhojen aikojen viisuista, niistä kun vielä oli orkesteri joka säesti esiintyjää ja kappaleet olivat SUURIA. Tämä liittyy lähinnä siihen, että mietin onko viisut sirkus, joka on tiettyjen tahojen asiaa tukemassa, sosiaalis-poliittinen vaikutuskanava, eikä sitä huoletonta harmitonta viihdettä, jota se mulle lapsena oli. Viisut olivat iloinen telkkariohjelma, ja jännittävää pisteidenlaskua, esitysten, asujen ja kappaleiden arviointia, eikä joidenkin tahojen vaikutuskanava. Ehkä ikävöin sitä viatonta harmitonta hauskuutta, mitä koin lapsena viisujen olevan, nyt kun olen "iso" ja viisujen iloisen hurman sijaan ne ovat paikka, jossa buuataan sellaiselle jota ei hyväksytä, ja taas tahdotaan sellaisten, jotka hyväksytään, kannattavan omaa asiaa, mutta sille tietysti ei saa buuata. Pääsen tässä mutkaisessa ajatusten sekamelskassa myös sellaiseen ajatukseen, että EHKÄ mua vaivaa se, että viisuissa pitäisi avoimesti kannattaa mieleisiään - ja muitakin. En halua, että mennään siihen, että joillain tahoilla on valta valita mille hurrataan ja mille buuataan - buuaaminen on ain typerää.
Tämä teksti sitten kirjoitettu umpiväsyneenä viisujen jälkeen yöllä, olin viime yön yövuorossa ja olen nukkunut päivällä vain pari tuntia. Että. Ajatusten virtaa, enkä saa nyt tässä tilassa perattua ajatuksia siistiksi paketiksi.
Tai hei, nyt kun tämän vuoden pitkään odotetut viisut ovat ohi, ehkä mulla tää ristiriitainen olo on vain VIISUKRAPULA!
perjantai 9. toukokuuta 2014
Finaalin esiintymisjärjestys näyttää loistavalta!
Running order for the Grand Final revealed!
Euroviisufinaalin esiintymisjärjestys julkaistu.. ja tulin siitä aivan mainiolle tuulelle. Esiintymisjärjestys muodostuu niin, että esiintyjät arvotaan ensimmäiselle ja toiselle puoliajalle, ja järjestäjämaalle arvotaan suoraan esiintymisnumero. Muille siis vain se, esiintyvätkö ensimmäisessä puolikkaassa vai toisessa. Järjestävä organisaatio saa sitten nämä puoliajat järjestää tahtomallaan tavalla.
Olisi paljon sanottavaa nyt julkaistusta esiintymisjärjestyksestä, alkuun se riemastunut oivallus mikä ensimmäisenä tuli mieleeni:
Olen lievää rankemmin huvittunut siitä, että ekat kolme esiintyjää ovat Ukraina, ja Azerbaidzan ja sitten jo seitsemäntenä Armenia.
Kokonaisuudessaan mukavan näköinen esiintymisjärjestys, aika mukavasti nopeita ja hitaita kappaleita sekoiteltu, ettei tule balladisumaa, jonka aikana kaikki vaipuvat syvään uneen... Suomella mainio esiintymispaikka, 18. (26 finalistia yhteensä). Islannille olisin toivonut vähän myöhempää esiintymispaikkaa, esiintyvät neljäntenä, mutta minkäs teet. Islantia ennen esiintyy Azerbaidzan, joka saa pisteitä vaikka viisu olisi millainen tahansa, mutta Islannin hyväksi on se, että azerien kappale on hitaahko... Sen perään Pollapönkin värikäs riemu on kyllä herättävää! Suomea ennen esiintyy Slovenian huilua soittava laulajatyttö, peruskaunis kappale, mutta hidas ja rauhallinen. Siihen perään rokahtavaa menoa ja kunnon valot, niin tadaa!
Tanskan viisut ovat olleet onnistuneet tähän asti, semifinaalien väliaikaohjelmat ovat olleet hauskoja ja viihdyttäviä, eikä sellaista täyteohjelman tuntuista. Erityisesti olen tykännyt viisuennätysten esittelystä, korkein kampaus, isoimmat olkatoppaukset, pisin laulettu nuotti jne. Toivottavasti finaalin väliaikaohjelma on yhtä mainiota kuin semifinaalien, uskon kyllä, että on. Ihanaa, huomenna edessä vuoden tv-kohokohta, viisufinaali! Sen katsominen on aina yhtä hienoa, hauskaa, juhlavaa, hassua ja valtavaa - valtavaa katsojaluvuiltaankin, ympäri maailman miljoonia ja miljoonia ihmisiä katsoo viisuja. Nyt huomasin semifinaalien katsomisen olevan vielä hienompaa, kun on ollut itse paikan päällä, nähnyt sen kaiken, jotenkin se fiilis on vieläkin mun sisällä ja tekee jopa ruudun läpi katsomisesta huikeampaa. Ha, löysinpä sopivan kohdan käyttää sanaa huikea, tuo yliviljelty sana urheilukilpailuissa sun muissa selostuksissa. Huikea fiilis! Euroviisut! Huomenna Grand Final! Miettikää! Huomenna televisiossa Something better kuin normaalina lauantai-iltana...
Nyt sitten huomista iltaa odotellen!
Euroviisufinaalin esiintymisjärjestys julkaistu.. ja tulin siitä aivan mainiolle tuulelle. Esiintymisjärjestys muodostuu niin, että esiintyjät arvotaan ensimmäiselle ja toiselle puoliajalle, ja järjestäjämaalle arvotaan suoraan esiintymisnumero. Muille siis vain se, esiintyvätkö ensimmäisessä puolikkaassa vai toisessa. Järjestävä organisaatio saa sitten nämä puoliajat järjestää tahtomallaan tavalla.
Olisi paljon sanottavaa nyt julkaistusta esiintymisjärjestyksestä, alkuun se riemastunut oivallus mikä ensimmäisenä tuli mieleeni:
Olen lievää rankemmin huvittunut siitä, että ekat kolme esiintyjää ovat Ukraina, ja Azerbaidzan ja sitten jo seitsemäntenä Armenia.
Ihan vaan ohimennen mainittuna: joidenkin maiden takia mulla nousee välillä ärtymys, nimiä mainitsematta... Eräskin maa tilaa ruotsalaisilta hittinikkareilta viisut, ja pyrkii menestykseen hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi tuntuu, että tietyt maat pääsevät finaaliin vaikka esiintyjä seisoisi kolme minuuttia päällään lavalla ja piereskelisi...
Kokonaisuudessaan mukavan näköinen esiintymisjärjestys, aika mukavasti nopeita ja hitaita kappaleita sekoiteltu, ettei tule balladisumaa, jonka aikana kaikki vaipuvat syvään uneen... Suomella mainio esiintymispaikka, 18. (26 finalistia yhteensä). Islannille olisin toivonut vähän myöhempää esiintymispaikkaa, esiintyvät neljäntenä, mutta minkäs teet. Islantia ennen esiintyy Azerbaidzan, joka saa pisteitä vaikka viisu olisi millainen tahansa, mutta Islannin hyväksi on se, että azerien kappale on hitaahko... Sen perään Pollapönkin värikäs riemu on kyllä herättävää! Suomea ennen esiintyy Slovenian huilua soittava laulajatyttö, peruskaunis kappale, mutta hidas ja rauhallinen. Siihen perään rokahtavaa menoa ja kunnon valot, niin tadaa!
Tanskan viisut ovat olleet onnistuneet tähän asti, semifinaalien väliaikaohjelmat ovat olleet hauskoja ja viihdyttäviä, eikä sellaista täyteohjelman tuntuista. Erityisesti olen tykännyt viisuennätysten esittelystä, korkein kampaus, isoimmat olkatoppaukset, pisin laulettu nuotti jne. Toivottavasti finaalin väliaikaohjelma on yhtä mainiota kuin semifinaalien, uskon kyllä, että on. Ihanaa, huomenna edessä vuoden tv-kohokohta, viisufinaali! Sen katsominen on aina yhtä hienoa, hauskaa, juhlavaa, hassua ja valtavaa - valtavaa katsojaluvuiltaankin, ympäri maailman miljoonia ja miljoonia ihmisiä katsoo viisuja. Nyt huomasin semifinaalien katsomisen olevan vielä hienompaa, kun on ollut itse paikan päällä, nähnyt sen kaiken, jotenkin se fiilis on vieläkin mun sisällä ja tekee jopa ruudun läpi katsomisesta huikeampaa. Ha, löysinpä sopivan kohdan käyttää sanaa huikea, tuo yliviljelty sana urheilukilpailuissa sun muissa selostuksissa. Huikea fiilis! Euroviisut! Huomenna Grand Final! Miettikää! Huomenna televisiossa Something better kuin normaalina lauantai-iltana...
Nyt sitten huomista iltaa odotellen!
torstai 8. toukokuuta 2014
Toinen semifinaali tänään!
Tänä(kin) vuonna kakkossemi on mun suosikki. Hassusti useina vuosina on kakkossemiin kasaantunut niitä mun kyseisen vuoden suosikkiviisuja. Tämä on niin mainio semi, kuulkaas, kannattaa seurata jännityksellä. Tämähän on sitäpaitsi Suomen semi, mä kyllä olen päättänyt uskoa, että finaaliin mennään, ja sillä selvä!
2.
3. Norja: Carl Espen – Silent Storm
4. Georgia: The Shin and Mariko - Three Minutes to Earth
5. Puola: Donatan & Cleo – My Slowanie – We Are Slavic
6. Itävalta: Conchita Wurst – Rise Like a Phoenix
7. Liettua: Vilija Matačiūnaitė – Attention
8. Suomi: Softengine – Something Better
9. Ireland: Can-Linn (featuring Kasey Smight) – Heartbeat
10.
11. Makedonia: Tijana – To the Sky
12. Sveitsi: Sebalter – Hunter of Stars
13. Kreikka: Freaky Fortune feat. RiskyKidd – Rise Up
14. Slovenia: Tinkara Kovač – Round and round
15. Romania: Paula Seling ja OVI – Miracle
Italia: Emma Marrone - La Mia Città
Iso-Britannia: Molly - Children Of The Universe
Ja taas arviointi perustein "jos maailma olisi oikeudenmukainen, nämä olisivat finaalissa", ja taas jonkinlaisessa epämääräisessä järjestyksessä.
* Tuo Georgian viisu on todella jännä, "jotain muuta". Tulee mieleen vanha proge-musa ym.
* Maltalla on myös hyvä viisu, tunnelmalllinen ja lämminhenkinen.
* Puolaa ei tunnelmalliseksi voi väittää, tai no onhan tunnelmiakin erilaisia... Mutta Puola on kans yks suosikeistani, niin hulvattoman räväkkä näpäys. Puola saa minulta kyllä Vuoden Dekoltee -palkinnon...
* S veitsi on myös suosikkejani, jotenkin esiintyjä ja kappale on niin hyväntuulisen ja hyväntahtoisen symppis.
* Suomi... tietysti. Jo periaatteesta ja onhan viisu sitäpaitsi hyvä. Sellainen ison areenan rock-biisi, jota voi yleisökin hienosti laulaa mukana
Eli tämän semin suosikkeihini on pujahtanut kaikkea kovin erilaista. Sehän viisuissa parhautta onkin, kaikki ei ole samaa musiikkipötkylää, vaan tyrkyllä on kovin erilaisia musiikkilajeja ja esiintyjiä. Illan aikana ehtii kuulla jos jotain, se on yks parhaita juttuja viisuissa.
1. Suomi
2. Georgia
3. Malta
4. Puola
5. Sveitsi
6. Irlanti
7. Kreikka
8. Itävalta
ja kaks vielä, mut ihan sama mitkä...
2. semifinaali torstai 8.5.2014
1. Malta: Firelight – Coming Home2.
3. Norja: Carl Espen – Silent Storm
4. Georgia: The Shin and Mariko - Three Minutes to Earth
5. Puola: Donatan & Cleo – My Slowanie – We Are Slavic
6. Itävalta: Conchita Wurst – Rise Like a Phoenix
7. Liettua: Vilija Matačiūnaitė – Attention
8. Suomi: Softengine – Something Better
9. Ireland: Can-Linn (featuring Kasey Smight) – Heartbeat
10.
11. Makedonia: Tijana – To the Sky
12. Sveitsi: Sebalter – Hunter of Stars
13. Kreikka: Freaky Fortune feat. RiskyKidd – Rise Up
14. Slovenia: Tinkara Kovač – Round and round
15. Romania: Paula Seling ja OVI – Miracle
Lisäksi
toisessa semifinaalissa äänestävät:
Saksa,
Italia ja Iso-Britannia
Joiden edustusbiisit ovat:
Saksa: Elaiza - Is It RightItalia: Emma Marrone - La Mia Città
Iso-Britannia: Molly - Children Of The Universe
keskiviikko 7. toukokuuta 2014
Ei viisuja ilman Jedwardia
Jedward, irlantilais-kaksoset John ja Edward, ovat todennäköisesti ikuisuusvieraita Euroviisuissa. Kyllä he toivatkin osallistumisillaan ihan uutta pirteyttä viisuihin, iloa ja energiaa. Ja fanitusta, meilläkin teini on yhä innokas Jedward-fani. Mikäpä on fanittaessa, pojat ovat iloisia ja pomppivaisia... Nalle Puhissa he olisivat Tikru-kaksoset, arvelen. Ihan tarpeeksi on maailmassa synkistelyä ja negatiivisuutta, on se ihanaa kun on jotain joka oikein puhkuu ja puhisee positiivisuutta ja auringonpaistetta.
Eilisessä semifinaalissa Jedward pääsi tv-kuviin kahdesti. Väliaikaohjelmana mm. esiteltiin Euroviisujen ennätyksiä, tässä ennätykset aiheesta "korkein kampaus" ja "isoimmat olkatoppaukset:
Jedward edusti Irlantia Euroviisuissa:
Jedward on ehtinyt muutenkinesiintyä riekkua pomppia viisutapahtumissa. Yksi suosikeistani on "laulutaistelu" Ruotsin viisukarsintakarnevaalin eli Melodifestivalenin finaalissa vuonna 2013, juontajien, Ginan ja Dannyn kanssa. Aivan hulvattoman hauska versio Lipstickistä!
On Jedward tehnyt jotain viisujen ulkopuolellakin... Tässä esimerkiksi Luminous, ihana poppisbiisi... "We've got the stars and moon in us, we're always gonna be luminous..." Ja uusi kappale, jota teini meillä soittaa tauotta, Free Spirit.
Jedwardilla on oma YouTube-kanava, JEDWARDTV, jossa on musiikin lisäksi hulvattoman hauskoja videopätkiään. Muistan yhden Bakun viisujen hauskimman jutun olleen seurata poikien päivittäisiä videopätkiä, joissa seikkailevat kaupungilla tai juttelevat hauskoja, tapaavat muita viisuedustajia ym.
Tätä(kin) viisujen pitää olla, viihdettä ja hauskaa!
Eilisessä semifinaalissa Jedward pääsi tv-kuviin kahdesti. Väliaikaohjelmana mm. esiteltiin Euroviisujen ennätyksiä, tässä ennätykset aiheesta "korkein kampaus" ja "isoimmat olkatoppaukset:
Jedward edusti Irlantia Euroviisuissa:
Jedward on ehtinyt muutenkin
On Jedward tehnyt jotain viisujen ulkopuolellakin... Tässä esimerkiksi Luminous, ihana poppisbiisi... "We've got the stars and moon in us, we're always gonna be luminous..." Ja uusi kappale, jota teini meillä soittaa tauotta, Free Spirit.
Jedwardilla on oma YouTube-kanava, JEDWARDTV, jossa on musiikin lisäksi hulvattoman hauskoja videopätkiään. Muistan yhden Bakun viisujen hauskimman jutun olleen seurata poikien päivittäisiä videopätkiä, joissa seikkailevat kaupungilla tai juttelevat hauskoja, tapaavat muita viisuedustajia ym.
Tätä(kin) viisujen pitää olla, viihdettä ja hauskaa!
Ei ennakkoluuloja - Islanti finaaliin!
Eilinen eka semifinaali oli osin "tää oli niin arvattavissa" -fiilistelyä ja osin "ei oo totta, aivan loistavaaaaaaa"-intoilua. Jälkimmäistä oli mun riemu (ja kyllä, riemunkiljahdukset) kun Islanti
selvisi finaaliin! Mulla ei ollut ennakkoon isoja odotuksia tämän pääsystä finaalin, toivoin kyllä hyvän fiiliksen kantavan, mutta arvelin monen muun kiilaavan ohi. Mutta oi mikä iloinen yllätys: Islanti meni jatkoon!!! Mä tulen Islannin meiningistä niin hyvälle tuulelle! Väriä, iloa ja asennetta.
Yhtye on muodostunut yliopistossa kun kaksi tulevaa bändin jäsentä opiskelivat opettajaksi... Itse asiassa yhtyeen eka levy oli osa heidän valmistumistyötään heidän valmistuessaan esikouluopettajiksi, työn tarkoitus tehdä musiikkia niin lapsille kuin aikuisille. Se onnistui, ainakin meidän perheen mielestä, yhtyeestä tykkää niin äiti kuin lapsetkin.
No Prejudice -kappale kertoo nuoresta ihmisestä, joka änkyttää, ja jännittää tulevansa kiusatuksi sen takia. Kappaleessa lauletaan, kuinka kaikkien pitäisi elää onnellisena, ilman ennakkoluuloja ja asenteita - kaikki olemme samanlaisia sisältä, olivat ulkoiset seikat sitten mitä tahansa.
"Life is way too short for short-sightedness
and tell me who has got the time
for narrow-mindedness
Listen to what I´m sayin
cause every-buh buh buh buh buh buh
body looks the same on the inside
And it puh puh puh puh puh puh puh puh
pays:
to wear a smile
Let’s do away with prejudice
don’t discriminate, tolerance is bliss
we got to get together on this
cross this problem off our list
I may stutter when I speak
(but) you don’t need to call me freak
it’s not trigonometry
inside we’re the same"
Pollapönk Facebookissa
selvisi finaaliin! Mulla ei ollut ennakkoon isoja odotuksia tämän pääsystä finaalin, toivoin kyllä hyvän fiiliksen kantavan, mutta arvelin monen muun kiilaavan ohi. Mutta oi mikä iloinen yllätys: Islanti meni jatkoon!!! Mä tulen Islannin meiningistä niin hyvälle tuulelle! Väriä, iloa ja asennetta.
Yhtye on muodostunut yliopistossa kun kaksi tulevaa bändin jäsentä opiskelivat opettajaksi... Itse asiassa yhtyeen eka levy oli osa heidän valmistumistyötään heidän valmistuessaan esikouluopettajiksi, työn tarkoitus tehdä musiikkia niin lapsille kuin aikuisille. Se onnistui, ainakin meidän perheen mielestä, yhtyeestä tykkää niin äiti kuin lapsetkin.
No Prejudice -kappale kertoo nuoresta ihmisestä, joka änkyttää, ja jännittää tulevansa kiusatuksi sen takia. Kappaleessa lauletaan, kuinka kaikkien pitäisi elää onnellisena, ilman ennakkoluuloja ja asenteita - kaikki olemme samanlaisia sisältä, olivat ulkoiset seikat sitten mitä tahansa.
"Life is way too short for short-sightedness
and tell me who has got the time
for narrow-mindedness
Listen to what I´m sayin
cause every-buh buh buh buh buh buh
body looks the same on the inside
And it puh puh puh puh puh puh puh puh
pays:
to wear a smile
Let’s do away with prejudice
don’t discriminate, tolerance is bliss
we got to get together on this
cross this problem off our list
I may stutter when I speak
(but) you don’t need to call me freak
it’s not trigonometry
inside we’re the same"
Pollapönk Facebookissa
maanantai 5. toukokuuta 2014
Vuoden kärkikymppi
Viisujen arvioiminen paremmuusjärjestykseen on hankalaa. Jossain määrin välttämätöntä se on, että voi kotiraadissa antaa pisteet. Itse vaan olen sellainen tuulihattu, että tykkään eniten milloin mistäkin. Kuuntelen yhtä - hei tää on hyvä, tää on niin hyvä! - ja sit toista - hei tää on muuten loistava, niinhän tää olikin - ja mietin mihin järjestykseen viisut laitan.
Nyt sitten sain päivää ennen ekaa semiä lopulta valmiiksi top 10 -listani. Ainakin tänään se on tuollainen. Linkin takana kympin kärki -soittolistani Youtubessa.
Vuoden 2014 parhaat viisut *klick*
Islanti: Pollapönk - Enga fordóma
Malta: Firelight - Coming Home
Georgia: The Shin & Mariko Ebralidze – Three minutes to earth
Suomi: Softengine - Something better
Italia: Emma Marrone - La Mia Città
Puola: Donata & Cleo - My Słowianie
Sveitsi: Sebalter - Hunter of stars
Ranska: Twin Twin – Moustache
Ruotsi: Sanna Nielsen – Undo
Itävalta: Conchita Wurst - Rise Like a Phoenix
Nyt sitten sain päivää ennen ekaa semiä lopulta valmiiksi top 10 -listani. Ainakin tänään se on tuollainen. Linkin takana kympin kärki -soittolistani Youtubessa.
Vuoden 2014 parhaat viisut *klick*
Islanti: Pollapönk - Enga fordóma
Malta: Firelight - Coming Home
Georgia: The Shin & Mariko Ebralidze – Three minutes to earth
Suomi: Softengine - Something better
Italia: Emma Marrone - La Mia Città
Puola: Donata & Cleo - My Słowianie
Sveitsi: Sebalter - Hunter of stars
Ranska: Twin Twin – Moustache
Ruotsi: Sanna Nielsen – Undo
Itävalta: Conchita Wurst - Rise Like a Phoenix
sunnuntai 4. toukokuuta 2014
ESC 2014 - toiset harjoitukset
Neljäs yövuoro takana, ja heti kotiin tultua ryhdyin lakkaamaan kynsiä. Mitä voi tehdä kynsiä lakatessa? No tietenkin seurata Eurovision Song Contest -youtube-kanavalta viisujen harjoituksia. Ja tietysti linkittää ja kommentoida niitä. Niin kiinnostavaa, että maltan kerrankin antaa kynsien kuivua rauhassa. Tulossa glitter-koristeiset kynnet, moniväristä glitteriä, jotenkin teemaan sopivat...
Mitäs sitten katselen? No aloitetaanpas:
(huomioksi: nämä ovat tosiaan fiiliksiä ja näkymiä harjoituksista, joten soundi on vähän sen kuuloinen kuin äänet olisi tallennettu jostain hallin perältä siivouskomerosta, mun mielestä vaan on niin kiva katsella millaista meininkiä milläkin edustuspoppoolla on)
* Sebalter - Hunter Of Stars (Sveitsi), toiset harjoitukset
Olkoonkin, että Sveitsin laulajan englanti on hieman aksenttista, ja kappale on hömppä... tämä vaan saa mut hyvälle tuulelle. On mukavaa olla hyvällä tuulella. Eli Sveitsi finaaliin, kiitos!
* Softengine - Something Better (Suomi), toiset harjoitukset
Suomen Softenginen toiset harjoitukset, hyvä esitys kyllä Suomella tulossa. Kuulostaa hyvältä, ja näyttää hyvältä. Menestyy tai ei, ainakin saa olla Suomen tämänkin vuoden edustajasta ylpeä!
* The Shin featuring Mariko - Three Minutes To Earth (Georgia), toiset harjoitukset
Georgiasta tykkään myös... Jotain varmaan alitajunnan perukoilta, joku nostalginen tunnelma ja muistikuvana lapsena kuulemastani progemusasta ym... Mä niin tahdon tämän pääsevän finaaliin!
* Conchita Wurst - Rise Like A Phoenix (Itävalta), toiset harjoitukset
Conchita Wurst, ennakkoon varmasti kohutuin viisuedustajista. Kappaleenaan kunnon mahtipontinen viisuballadi, suoraan vaan seuraavan Bond-leffan tunnariksi... Ja show yksinkertaisen hieno, ei tanssiporukoita tai muuta hässäkkää, vain laulaja.
* Firelight - Coming Home (Malta), toiset harjoitukset
Maltalla jo toista vuotta peräkkäin symppis viisupoppoo ja biisi, tykkään. Miten aiemmin mulle melkoisen huomaamattomasta viisumaasta on tullut yhtäkkiä yksi suosikkimaistani... No, ei haittaa yhtään, on aina ihanaa kun viisuihin ilmestyy mainioita esiintyjiä ja hienoja biisejä.
* Freaky Fortune feat. RiskyKidd - Rise Up (Kreikka), toiset harjoitukset
Esikatseluvideota katsellessani mietin miten tämä toimii viisulavalla. Harjoitusten perusteella toimii hyvin, ja pidän tästä nyt enemmän kuin esikatseluvideon perusteella. Aina niin suosittujen balladien sekaan tämä on ihana piristys. Ei mikään lemppari, mut ei myöskään vessataukoviisu.
* Can-Linn (featuring Kasey Smith) - Heartbeat (Irlanti), toiset harjoitukset
Kovasti haluaisin tykätä tästä, tässä on jotain sellaista. Mutta. Hei oikeasti. Nuo tanssijat voisivat päättää tanssivatko jotain modernia VAI irlantilaista perinteistä tapdancea. Kun tanssivat tuommoista sekamelskaa, se näyttää lähinnä hassulta. Enkä pysty kuin tuijottamaan noita tanssijoita, ihmettelemään miten hassuja tosiaan ovatkaan, ja biisi menee ihan ohi. Juuei.
* Donatan & Cleo - My Słowianie / We are Slavic (Puola), toiset harjoitukset
Voi, mä niin tykkään tästä Puolan jutusta!! Ja onneksi näyttäisi siltä, että laulavat kisassa kappaleen osin myös puolaksi, tykkään enemmän alkuperäiskielisestä versiosta. Tämän asenne ja itseironia kopsahtavat mulle ihan täysillä. No, mulla on aina ollut ehkä hiukan valtavirrasta poikkeava viisumaku, jotkut hyvin menestyneet viisut ovat jättäneet mut ihan kylmäksi, ja tykkään jostain ihan kahjosta... Kuka muistaa esim. Silvia Nightin? LT United? InCulto? Tämän vuoden Pollapönk! Viime vuoden Eestilaul-finalisti Winny Puhh? Uujeah. Antakaa mulle outoa, ja mielellään ei kovin hitaana viisuna. Jep. Se on siinä.
* Valentina Monetta - Maybe / Forse (San Marino), toiset harjoitukset
Ok. San Marino on pieni valtio. Joten ehkä on uskottavaa, ettei heillä ole muita laulutaitoisia asukkaita kuin Valentina Monetta (joka nyt edustaa San Marinoa kolmannen kerran peräkkäin). Ei muuta sanottavaa. Paitsi: viime vuoden viisunsa on kolmesta osallistumisestaan paras. Se, ettei päässyt finaaliin, oli pettymys mulle.
* Mariya Yaremchuk - Tick-tock (Ukraine), toiset harjoitukset
Kuultuani ensin tästä liveversion (ugh!) ja sitten esikatseluvideon version ihmettelin onko Mariya oppinut yhtäkkiä laulamaan.
Ei ole.
Ei mulla muuta. Paitti että tuommoinen juoksupyörä olis aika hauska.
* Sanna Nielsen - Undo (Ruotsi), toiset harjoitukset
Mä en tykkää balladeista. Paitsi että väite on väärin. Mä en tykkää tylsistä balladeista.
Tämä ei ole tylsä. Tästä mä tykkään. Saan olla yhtä mieltä joskus ja toista toiste, ja kirjoittaakin ristiriitaisuuksia, ha! Ristiriitaisesti siis sanon: balladeja pitäisi olla vähemmän - mutta jos niitä pitää olla, niin tämmöisiä. Kiitos. Ja sit kaikilla mausteilla, kiitos, modulaatiot ja kaikki. Tilattu - tässä viisussa toimitettu. Näin!
Ja nyt kynnet ovat kuivuneet sen verran, että käyn syömässä jotain, maha kurnii tämmöisen viisu-urakan jälkeen. Ei näköjään edes nukuta yhtään vaikka tulin yövuorosta ja ryhdyin tähän aherrukseen suoraan vailla unia. Niin ne viisut virkistävät!
Tänään juhlitaan Kööpenhaminassa viisujen virallisia avajaisia. Tuolta Eurovision.tv-sivustolta löytyy linkki tapahtuman nettilähetykseen, jos haluaa katsella. Minä haluan. :)
Suora linkki, lähetys alkaa n. 17.50 CET: Opening Ceremony
Mitäs sitten katselen? No aloitetaanpas:
(huomioksi: nämä ovat tosiaan fiiliksiä ja näkymiä harjoituksista, joten soundi on vähän sen kuuloinen kuin äänet olisi tallennettu jostain hallin perältä siivouskomerosta, mun mielestä vaan on niin kiva katsella millaista meininkiä milläkin edustuspoppoolla on)
* Sebalter - Hunter Of Stars (Sveitsi), toiset harjoitukset
Olkoonkin, että Sveitsin laulajan englanti on hieman aksenttista, ja kappale on hömppä... tämä vaan saa mut hyvälle tuulelle. On mukavaa olla hyvällä tuulella. Eli Sveitsi finaaliin, kiitos!
* Softengine - Something Better (Suomi), toiset harjoitukset
Suomen Softenginen toiset harjoitukset, hyvä esitys kyllä Suomella tulossa. Kuulostaa hyvältä, ja näyttää hyvältä. Menestyy tai ei, ainakin saa olla Suomen tämänkin vuoden edustajasta ylpeä!
* The Shin featuring Mariko - Three Minutes To Earth (Georgia), toiset harjoitukset
Georgiasta tykkään myös... Jotain varmaan alitajunnan perukoilta, joku nostalginen tunnelma ja muistikuvana lapsena kuulemastani progemusasta ym... Mä niin tahdon tämän pääsevän finaaliin!
* Conchita Wurst - Rise Like A Phoenix (Itävalta), toiset harjoitukset
Conchita Wurst, ennakkoon varmasti kohutuin viisuedustajista. Kappaleenaan kunnon mahtipontinen viisuballadi, suoraan vaan seuraavan Bond-leffan tunnariksi... Ja show yksinkertaisen hieno, ei tanssiporukoita tai muuta hässäkkää, vain laulaja.
* Firelight - Coming Home (Malta), toiset harjoitukset
Maltalla jo toista vuotta peräkkäin symppis viisupoppoo ja biisi, tykkään. Miten aiemmin mulle melkoisen huomaamattomasta viisumaasta on tullut yhtäkkiä yksi suosikkimaistani... No, ei haittaa yhtään, on aina ihanaa kun viisuihin ilmestyy mainioita esiintyjiä ja hienoja biisejä.
* Freaky Fortune feat. RiskyKidd - Rise Up (Kreikka), toiset harjoitukset
Esikatseluvideota katsellessani mietin miten tämä toimii viisulavalla. Harjoitusten perusteella toimii hyvin, ja pidän tästä nyt enemmän kuin esikatseluvideon perusteella. Aina niin suosittujen balladien sekaan tämä on ihana piristys. Ei mikään lemppari, mut ei myöskään vessataukoviisu.
* Can-Linn (featuring Kasey Smith) - Heartbeat (Irlanti), toiset harjoitukset
Kovasti haluaisin tykätä tästä, tässä on jotain sellaista. Mutta. Hei oikeasti. Nuo tanssijat voisivat päättää tanssivatko jotain modernia VAI irlantilaista perinteistä tapdancea. Kun tanssivat tuommoista sekamelskaa, se näyttää lähinnä hassulta. Enkä pysty kuin tuijottamaan noita tanssijoita, ihmettelemään miten hassuja tosiaan ovatkaan, ja biisi menee ihan ohi. Juuei.
* Donatan & Cleo - My Słowianie / We are Slavic (Puola), toiset harjoitukset
Voi, mä niin tykkään tästä Puolan jutusta!! Ja onneksi näyttäisi siltä, että laulavat kisassa kappaleen osin myös puolaksi, tykkään enemmän alkuperäiskielisestä versiosta. Tämän asenne ja itseironia kopsahtavat mulle ihan täysillä. No, mulla on aina ollut ehkä hiukan valtavirrasta poikkeava viisumaku, jotkut hyvin menestyneet viisut ovat jättäneet mut ihan kylmäksi, ja tykkään jostain ihan kahjosta... Kuka muistaa esim. Silvia Nightin? LT United? InCulto? Tämän vuoden Pollapönk! Viime vuoden Eestilaul-finalisti Winny Puhh? Uujeah. Antakaa mulle outoa, ja mielellään ei kovin hitaana viisuna. Jep. Se on siinä.
* Valentina Monetta - Maybe / Forse (San Marino), toiset harjoitukset
Ok. San Marino on pieni valtio. Joten ehkä on uskottavaa, ettei heillä ole muita laulutaitoisia asukkaita kuin Valentina Monetta (joka nyt edustaa San Marinoa kolmannen kerran peräkkäin). Ei muuta sanottavaa. Paitsi: viime vuoden viisunsa on kolmesta osallistumisestaan paras. Se, ettei päässyt finaaliin, oli pettymys mulle.
* Mariya Yaremchuk - Tick-tock (Ukraine), toiset harjoitukset
Kuultuani ensin tästä liveversion (ugh!) ja sitten esikatseluvideon version ihmettelin onko Mariya oppinut yhtäkkiä laulamaan.
Ei ole.
Ei mulla muuta. Paitti että tuommoinen juoksupyörä olis aika hauska.
* Sanna Nielsen - Undo (Ruotsi), toiset harjoitukset
Mä en tykkää balladeista. Paitsi että väite on väärin. Mä en tykkää tylsistä balladeista.
Tämä ei ole tylsä. Tästä mä tykkään. Saan olla yhtä mieltä joskus ja toista toiste, ja kirjoittaakin ristiriitaisuuksia, ha! Ristiriitaisesti siis sanon: balladeja pitäisi olla vähemmän - mutta jos niitä pitää olla, niin tämmöisiä. Kiitos. Ja sit kaikilla mausteilla, kiitos, modulaatiot ja kaikki. Tilattu - tässä viisussa toimitettu. Näin!
~~~~~~~~~~~~~~~~
Ja nyt kynnet ovat kuivuneet sen verran, että käyn syömässä jotain, maha kurnii tämmöisen viisu-urakan jälkeen. Ei näköjään edes nukuta yhtään vaikka tulin yövuorosta ja ryhdyin tähän aherrukseen suoraan vailla unia. Niin ne viisut virkistävät!
Tänään juhlitaan Kööpenhaminassa viisujen virallisia avajaisia. Tuolta Eurovision.tv-sivustolta löytyy linkki tapahtuman nettilähetykseen, jos haluaa katsella. Minä haluan. :)
Suora linkki, lähetys alkaa n. 17.50 CET: Opening Ceremony
Esikatselut & viisuhuuma nousussa
Oi, viisujen esikatselut! En tosin yövuoron takia voinut kokonaan katsella, mutta pätkittäin kumminkin. Täytyy puuttuvat kohdat katsoa Yle Areenalta, oli kommentointi niin hauskaa raadilla.
Sen verran ehdin vilkaista suhiessani sinne sun tänne, että tajusin: sehän alkaa jumprahuitti viisuviikko. Hei miettikää, viisuviikko! Monelle ensi viikko on ihan normaali viikko, mutta ehei, ei se ole, se on joulu, juhannus, vappu, uusi vuosi ja kaikki mahdolliset juhlapyhät samalla kertaa. Mulle. No hei, väitättekö ettette ole kukaan saaneet hiukan kyyneleitä silmiin liikutuksesta, kun tajuatte, että nyt on se aika vuodesta? Ai eitte? Okei, no tää oli sitten sarjaa "nolot tunnustukset", mutta sellainen tunne oli esikatselun loppuessa ja ajatellessa ensi viikkoa.
Hiukka menee normiviisuviikosta erilaiseksi kyllä tuleva viikko: ei ole joka ilta viisustudiota meillä kotona perheen ja kaverien kesken, ainoastaan tiistaina. Torstaina olen yövuorossa (ja se on vieläpä Suomen semi, jossain määrin karmaiseva tilanne) ja lauantaina olemme reissussa. Hitsi. Tämmöinen pieni mahalasku viime vuoden Malmön huuman jälkeen. Mutta ei se mitään, Ding ja Dong ajattelisivat tässä kohtaa: WWKD eli What Would Krista Do, ja vastaus: menis iloisella dingdong-asenteella ja ottais parhaat riemut viisuviikosta irti, mitä mahdollista on. Näin teen!
Tuo Ding ja Dong ja WWKD oli viime vuoden viisufinaalin jälkitunnelma... Ei tullut voitto kotiin eikä edes kakkossija, mutta viisutiimin jäsen P ja minä iloitsimme DING- ja DONG- paidoissamme juuri keksimällämme asenteella ja ajatuksella: What Would Krista Do. Jep. Se tuntui hyvältä ohjeelta silloin ja tuntuu hyvältä nyt ja yleensä aina. Sopivasti tähän voisi lainata Ace of Basea (jees, sitä ruottalaista poppispoppoota): "Carry on smiling and the world will smile with you".
Nyt esikatselujen jälkeen, ja kuunneltuani erityisesti joitain viisuja useampaan kertaan, mulle tuli pakottava tarve päivittää mun viisupuntaria. Niinpä menen ja teen sen nyt. Ja pohdin mitä pisteitä annan ensi tiistaina semifinaalissa... Pitääkin väsätä semiä varten esiintyjälista, jonka voi antaa kotikatsomon jäsenille pisteytystä varten. Jospa jäsen J taas tekisi sitten hienon yhteenvedon koti-jurymme äänistä ja lopputuloksesta - näin näkisimme kuinka väärässä Eurooppa taas on (ja me oikeassa).
HERÄTKÄÄ!! Nyt on se aika, nyt se alkaa!!!
Ja näillä mennään... Something better!!
Sen verran ehdin vilkaista suhiessani sinne sun tänne, että tajusin: sehän alkaa jumprahuitti viisuviikko. Hei miettikää, viisuviikko! Monelle ensi viikko on ihan normaali viikko, mutta ehei, ei se ole, se on joulu, juhannus, vappu, uusi vuosi ja kaikki mahdolliset juhlapyhät samalla kertaa. Mulle. No hei, väitättekö ettette ole kukaan saaneet hiukan kyyneleitä silmiin liikutuksesta, kun tajuatte, että nyt on se aika vuodesta? Ai eitte? Okei, no tää oli sitten sarjaa "nolot tunnustukset", mutta sellainen tunne oli esikatselun loppuessa ja ajatellessa ensi viikkoa.
Hiukka menee normiviisuviikosta erilaiseksi kyllä tuleva viikko: ei ole joka ilta viisustudiota meillä kotona perheen ja kaverien kesken, ainoastaan tiistaina. Torstaina olen yövuorossa (ja se on vieläpä Suomen semi, jossain määrin karmaiseva tilanne) ja lauantaina olemme reissussa. Hitsi. Tämmöinen pieni mahalasku viime vuoden Malmön huuman jälkeen. Mutta ei se mitään, Ding ja Dong ajattelisivat tässä kohtaa: WWKD eli What Would Krista Do, ja vastaus: menis iloisella dingdong-asenteella ja ottais parhaat riemut viisuviikosta irti, mitä mahdollista on. Näin teen!
Tuo Ding ja Dong ja WWKD oli viime vuoden viisufinaalin jälkitunnelma... Ei tullut voitto kotiin eikä edes kakkossija, mutta viisutiimin jäsen P ja minä iloitsimme DING- ja DONG- paidoissamme juuri keksimällämme asenteella ja ajatuksella: What Would Krista Do. Jep. Se tuntui hyvältä ohjeelta silloin ja tuntuu hyvältä nyt ja yleensä aina. Sopivasti tähän voisi lainata Ace of Basea (jees, sitä ruottalaista poppispoppoota): "Carry on smiling and the world will smile with you".
Nyt esikatselujen jälkeen, ja kuunneltuani erityisesti joitain viisuja useampaan kertaan, mulle tuli pakottava tarve päivittää mun viisupuntaria. Niinpä menen ja teen sen nyt. Ja pohdin mitä pisteitä annan ensi tiistaina semifinaalissa... Pitääkin väsätä semiä varten esiintyjälista, jonka voi antaa kotikatsomon jäsenille pisteytystä varten. Jospa jäsen J taas tekisi sitten hienon yhteenvedon koti-jurymme äänistä ja lopputuloksesta - näin näkisimme kuinka väärässä Eurooppa taas on (ja me oikeassa).
HERÄTKÄÄ!! Nyt on se aika, nyt se alkaa!!!
Ja näillä mennään... Something better!!
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Eka semifinaali
Viime vuonna semifinaalien ja finaalin esiintymisjärjestyksen päättämiseen tuli muutos, joka kuohutti viisuväkeä aika lailla. Ennen esiintymispaikat arvottiin, nyt arvotaan vain semifinaali ja sen puoliaika (1.semi 1.puoliaika, 1.semi 2.puoliaika, 2.semi 1.puoliaika, 2.semi 2.puoliaika), ja finalistien varmistumisen jälkeen arvotaan finaalin 1.puoliajan ja 2.puoliajan esiintyjät. Järjestävä organisaatio saa sitten valita esiintymisjärjestyksen näiden puoliaikojen sisällä. Oli huolta tuleeko järjestyksen päättämisestä puolueellista, esim. "joissain" maissa tämä voisi olla poliittistakin, inhokkimaa semin ensimmäiseksi. Yritäpä siitä jatkoon, ha!
Itse pitäisin enemmän arvonnasta, se olisi varmasti puolueeton juttu. Tätä uutta valintasysteemiä perustellaan sillä, että järjestävä organisaatio voi järjestellä niin, ettei useita samantyyppisiä kappaleita, esim. balladeja, tule montaa peräkkäin. Silti... Ei mun mieleen, mutta no, tän kanssa on elettävä.
Tämän vuoden 1.semifinaali kisataan tiistaina 6.5.2014 ja esiintymisjärjestys on seuraavanlainen:
1. Armenia: Aram MP3 - Not Alone
2. Latvia: Aarzemnieki - Cake To Bake
3. Viro: Tanja - Amazing
4. Ruotsi: Sanna Nielsen - Undo
5. Islanti: Pollapönk - No Prejudice
6. Albania: Hersi - One Night's Anger
7.
8. Azerbaidzan: Dilara Kazimova - Start A Fire
9. Ukraina: Mariya Yaremchuk - Tick Tock
10. Belgia: Axel Hirsoux - Mother
11. Moldova: Cristina Scarlat - Wild Soul
12. San Marino: Valentina Monetta - Maybe (Forse)
13. Portugal: Suzy - Quero Ser Tua
14. Alankomaat: The Common Linnets - Calm After The Storm
15. Montenegro: Sergej Ćetković - Moj Svijet
16. Unkari: András Kállay-Saunders - Running
Lisäksi ensimmäisessä semifinaalissa äänestävät suoraan finaaliin menevät maat:
Espanja, Ranska ja Tanska
Joiden edustusbiisit ovat:
Espanja: Ruth Lorenzo - Dancing In the Rain
Ranska: Twin Twin - Moustache
Tanska: Basim - Cliché Love Song
Okei. Jos maailma olisi reilu ja kappaleet menisivät jatkoon (mun maun mukaisten) musiikillisten seikkojen sekä (mun näkemysten mukaisten) poliittisten seikkojen perusteella, olisivat seuraavat 10 finalisteja (satunnaisessa järjestyksessä):
1. Islanti
2. Ruotsi
3. Albania
4. San Marino
5. Alankomaat
6. Viro
7. Montenegro
8. Portugal
9. Latvia
10. Moldova
Islanti on ihana, mun suosikki tästä semistä! Ruotsikin on hyvä, ja Alankomaat (goes country) on mieleinen. Viro periaatteesta, vaikka tämän vuoden viisu ei ole oikein mun tyylistä musiikkia. Latvia on höpsöydessään suloinen, joten jatkoon (vaikka tuskin menee). Montenegro ja Portugal saisivat mennä jatkoon ihan periaatteesta - semifinaalin ainoat, jotka esittävät kappaleensa alkuperäiskielellä. Eikä Montenegron balladi ole hullumpi tuossa balladisarjassa. Joka harvoin on mun juttu, on joitain hitaita viisuja, joista pidän todella, mutta vähän napakampi musa on mun mieleen enemmän. Monet balladit ovat lähinnä "käyn tässä välissä vessassa / jääkaapilla / heittämässä voltteja / lisää mitä haluat" -biisejä. Portugal on sinällään hupaisa, ovat tainneet lainata Irlannin viime vuoden esityksestä nuo rumpalit... Jotenkin he ovat kovin irrallinen osa esitystä. Mut joo, kaikille jotain, lyhyitä hameita ja paidaton rumpali. Reilu meininki, tai jotain.San Marino ei ole niin hyvä kuin viime vuonna, mutta kyllä olisi vähintään reilua, että kolmas kerta toden sanoo ja Valentina pääsisi finaaliin... jos ei, niin ehkä hän tulee taas ensi vuonna... Tai ehkä muutenkin, onkohan San Marinossa muita laulutaitoisia, kun Valentina edustaa ja kolmatta vuotta peräkkäin.
Villi veikkaus on kuitenkin, että finaaliin pääsevät ainakin Armenia, Azerbaidzan, ja Ukraina...
Ai joo, ja pohdiskeltavaa, rakkaat lukijat... tuleekohan teille sama artisti mieleen Tanskan esiintyjästä kuin mulla? Katselin hetken ja totesin, että tämähän on ihan kuin... kuka? :-)
Tämän vuoden 1.semifinaali kisataan tiistaina 6.5.2014 ja esiintymisjärjestys on seuraavanlainen:
1. Armenia: Aram MP3 - Not Alone
2. Latvia: Aarzemnieki - Cake To Bake
3. Viro: Tanja - Amazing
4. Ruotsi: Sanna Nielsen - Undo
5. Islanti: Pollapönk - No Prejudice
6. Albania: Hersi - One Night's Anger
7.
8. Azerbaidzan: Dilara Kazimova - Start A Fire
9. Ukraina: Mariya Yaremchuk - Tick Tock
10. Belgia: Axel Hirsoux - Mother
11. Moldova: Cristina Scarlat - Wild Soul
12. San Marino: Valentina Monetta - Maybe (Forse)
13. Portugal: Suzy - Quero Ser Tua
14. Alankomaat: The Common Linnets - Calm After The Storm
15. Montenegro: Sergej Ćetković - Moj Svijet
16. Unkari: András Kállay-Saunders - Running
Lisäksi ensimmäisessä semifinaalissa äänestävät suoraan finaaliin menevät maat:
Espanja, Ranska ja Tanska
Joiden edustusbiisit ovat:
Espanja: Ruth Lorenzo - Dancing In the Rain
Ranska: Twin Twin - Moustache
Tanska: Basim - Cliché Love Song
Okei. Jos maailma olisi reilu ja kappaleet menisivät jatkoon (mun maun mukaisten) musiikillisten seikkojen sekä (mun näkemysten mukaisten) poliittisten seikkojen perusteella, olisivat seuraavat 10 finalisteja (satunnaisessa järjestyksessä):
1. Islanti
2. Ruotsi
3. Albania
4. San Marino
5. Alankomaat
6. Viro
7. Montenegro
8. Portugal
9. Latvia
10. Moldova
Islanti on ihana, mun suosikki tästä semistä! Ruotsikin on hyvä, ja Alankomaat (goes country) on mieleinen. Viro periaatteesta, vaikka tämän vuoden viisu ei ole oikein mun tyylistä musiikkia. Latvia on höpsöydessään suloinen, joten jatkoon (vaikka tuskin menee). Montenegro ja Portugal saisivat mennä jatkoon ihan periaatteesta - semifinaalin ainoat, jotka esittävät kappaleensa alkuperäiskielellä. Eikä Montenegron balladi ole hullumpi tuossa balladisarjassa. Joka harvoin on mun juttu, on joitain hitaita viisuja, joista pidän todella, mutta vähän napakampi musa on mun mieleen enemmän. Monet balladit ovat lähinnä "käyn tässä välissä vessassa / jääkaapilla / heittämässä voltteja / lisää mitä haluat" -biisejä. Portugal on sinällään hupaisa, ovat tainneet lainata Irlannin viime vuoden esityksestä nuo rumpalit... Jotenkin he ovat kovin irrallinen osa esitystä. Mut joo, kaikille jotain, lyhyitä hameita ja paidaton rumpali. Reilu meininki, tai jotain.San Marino ei ole niin hyvä kuin viime vuonna, mutta kyllä olisi vähintään reilua, että kolmas kerta toden sanoo ja Valentina pääsisi finaaliin... jos ei, niin ehkä hän tulee taas ensi vuonna... Tai ehkä muutenkin, onkohan San Marinossa muita laulutaitoisia, kun Valentina edustaa ja kolmatta vuotta peräkkäin.
Villi veikkaus on kuitenkin, että finaaliin pääsevät ainakin Armenia, Azerbaidzan, ja Ukraina...
Ai joo, ja pohdiskeltavaa, rakkaat lukijat... tuleekohan teille sama artisti mieleen Tanskan esiintyjästä kuin mulla? Katselin hetken ja totesin, että tämähän on ihan kuin... kuka? :-)
Alle kaksi viikkoa viisuihin!
Oi, viisukaruselli on jo käynnissä. Ensimmäiset videot harjoituksista on julkaistu, Kööpenhaminassa on hässäkkä jo päällä! Mä olen niin ihastunut Islannin porukkaan, että seurailen touhujaan Eurovision Song Contest -kanavalta YouTubessa. Suosittelen sitä kanavaa, on harjoitusvideoita, haastatteluja sun muuta, pääsee viisufiilikseen mukavasti mukaan kotonakin.
Päivittäin seuraan Eurovision.tv:n nettisivua, sinne ilmestyy jatkuvasti uutisia, videoita ym. Suosittelen laittamaan tämän sivun muistiin, sieltä löytää kaikkea viisuhörhöilyyn tarpeellista, semifinaaliesiintyjät, esiintyjien esittelyt, uutisia, vaikka mitä.
Tässä Pollapönkin terveiset, oi heitä! Päivän hyvän tuulen annos!
Ja tietysti vielä viisuvideonsa:
Ihanaa kevätpäivää, ja aloitettaisko lähtölaskenta:
Ekaan semiin 7 päivää!
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
Tähdet, tähdet... ja uusi musiikki
Facebookissa kommentoin Tähdet, tähdet -musiikkikisaa, ja kuinkas ollakaan keskustelu kääntyi Euroviisuihin. Pohdiskelua tosiaan...
Tähdet, tähdet lähti tänäkin sunnuntaina vauhdilla liikkeelle. Nyt homman avasi Jari Sillanpää afroperuukissa ja kireissä kultahousuissa vetämässä vanhan ajan diskohittiä... Sunnyyyy... Jep.
Se oli hulvatonta!
Mä niin tykkään Tähdet, tähdet -ohjelmasta, ihan hillittömiä versioita ja ihan jotain muuta, mitä nää artistit normaalisti esittää. Diskoa, oopperaa, kaikenlaista mikä ei kuulu artistien "omaan" kategoriaan. Ihana katsoa miten tosissaan kaikki heittäytyvät mukaan, niin laulun kuin muunkin - pukeutuminen, esiintyminen, eläytyminen, tanssi, kaiken kanssa.
Tän pohdinnan keskelle pomppasi keskusteluun mukaan kaverini Mikko, joka kommentoi: "Aattele jos näistä joku lähtisi viisuihin". Ja minähän ajattelin, sitä samaa mitä olen ajatellut tässä jokusen vuoden ajan.
Nimittäin UMK, Uuden Musiikin Kilpailu.
"Aattele jos näistä joku lähtisi viisuihin"
Lähtisikin! Tosin ei Diandran ois pitänyt lähteä viime vuonna, kun yrittämässä oli, vaan just Kristan... Se oli niin loistavaa! Ei Diandra huono ollut, olisi loistava edustaja Suomelle kyllä. Mutta siis tulevaisuudessa... Kuka tahansa näistä Tähdet,tähdet -artisteista vetäisi upeasti ja saisi olla iloinen Suomen edustuksesta, tuloksesta huolimatta. Tulos, sijoitus viisuissahan ei kerro onko viisu ja esitys hyvä ja suosittu. Kertoo vaan mikä maa on paras hommaamaan pisteitä, ja vähän naapurimaistakin. Mutta Suomi vaan vetää jotain UMK-linjaa, joku soittanut vähän jossain kellarin nurkassa niin eikun viisuihin. Ihan soma tämänkin vuoden edustaja, Softengine on, ei sillä, pidän pojista ja kappalestaan. Mutta mä kaipaan sitä kunnon viisukarsintameininkiä, jossa tunnetut artistit kisasivat paikasta ja karsintojen seuraaminen oli jo Isompaa Viihdettä. Oon niin kateellinen Ruotsille Melodifestivalenista!!! Niin ja Allsång på Skansenista (eikä nyt tulla huutelemaan Tammerkosken sillalla -ohjelmasta). Meillekin isoa ja komeaa musiikkiviihdekamaa telkkariin hei!!
No, sentään on jotain, nämä hauskat kilpailuohjelmat. Joitain ne ärsyttävät suuresti, mä tykkään. Katson kaikki tämmöiset, Tähdet tähdet on hyvä, Vain Elämää pitää aina katsoa... Mutta tunnustan, että UMK-formaatti puuduttaa mun aivot, enkä edes kauheasti seurannut sitä tänä(kään) vuonna. Ainoastaan viime vuonna olen katsonut suuren osan jaksoista, kun oltiin itse viisuihin lähdössä, piti seurata tietysti Suomen valintaa. En yhtään aliarvioi UMK-kilpailijoita, hienoja artisteja, bändejä, kiinnostavia uusia esiintyjiä, joista osaa olen seurannut vielä kisan jälkeenkin.
Mutta.
Antakaa mulle iso, mahtava, mahtipontinen, säkenöivä viisukarsinta, jossa nähdään myös kuuluisia artisteja. Karsinta, joka itsessään on jo suurta musiikkiviihdettä.
Kiitos.
Tähdet, tähdet lähti tänäkin sunnuntaina vauhdilla liikkeelle. Nyt homman avasi Jari Sillanpää afroperuukissa ja kireissä kultahousuissa vetämässä vanhan ajan diskohittiä... Sunnyyyy... Jep.
Se oli hulvatonta!
Mä niin tykkään Tähdet, tähdet -ohjelmasta, ihan hillittömiä versioita ja ihan jotain muuta, mitä nää artistit normaalisti esittää. Diskoa, oopperaa, kaikenlaista mikä ei kuulu artistien "omaan" kategoriaan. Ihana katsoa miten tosissaan kaikki heittäytyvät mukaan, niin laulun kuin muunkin - pukeutuminen, esiintyminen, eläytyminen, tanssi, kaiken kanssa.
Tän pohdinnan keskelle pomppasi keskusteluun mukaan kaverini Mikko, joka kommentoi: "Aattele jos näistä joku lähtisi viisuihin". Ja minähän ajattelin, sitä samaa mitä olen ajatellut tässä jokusen vuoden ajan.
Nimittäin UMK, Uuden Musiikin Kilpailu.
"Aattele jos näistä joku lähtisi viisuihin"
Lähtisikin! Tosin ei Diandran ois pitänyt lähteä viime vuonna, kun yrittämässä oli, vaan just Kristan... Se oli niin loistavaa! Ei Diandra huono ollut, olisi loistava edustaja Suomelle kyllä. Mutta siis tulevaisuudessa... Kuka tahansa näistä Tähdet,tähdet -artisteista vetäisi upeasti ja saisi olla iloinen Suomen edustuksesta, tuloksesta huolimatta. Tulos, sijoitus viisuissahan ei kerro onko viisu ja esitys hyvä ja suosittu. Kertoo vaan mikä maa on paras hommaamaan pisteitä, ja vähän naapurimaistakin. Mutta Suomi vaan vetää jotain UMK-linjaa, joku soittanut vähän jossain kellarin nurkassa niin eikun viisuihin. Ihan soma tämänkin vuoden edustaja, Softengine on, ei sillä, pidän pojista ja kappalestaan. Mutta mä kaipaan sitä kunnon viisukarsintameininkiä, jossa tunnetut artistit kisasivat paikasta ja karsintojen seuraaminen oli jo Isompaa Viihdettä. Oon niin kateellinen Ruotsille Melodifestivalenista!!! Niin ja Allsång på Skansenista (eikä nyt tulla huutelemaan Tammerkosken sillalla -ohjelmasta). Meillekin isoa ja komeaa musiikkiviihdekamaa telkkariin hei!!
No, sentään on jotain, nämä hauskat kilpailuohjelmat. Joitain ne ärsyttävät suuresti, mä tykkään. Katson kaikki tämmöiset, Tähdet tähdet on hyvä, Vain Elämää pitää aina katsoa... Mutta tunnustan, että UMK-formaatti puuduttaa mun aivot, enkä edes kauheasti seurannut sitä tänä(kään) vuonna. Ainoastaan viime vuonna olen katsonut suuren osan jaksoista, kun oltiin itse viisuihin lähdössä, piti seurata tietysti Suomen valintaa. En yhtään aliarvioi UMK-kilpailijoita, hienoja artisteja, bändejä, kiinnostavia uusia esiintyjiä, joista osaa olen seurannut vielä kisan jälkeenkin.
Mutta.
Antakaa mulle iso, mahtava, mahtipontinen, säkenöivä viisukarsinta, jossa nähdään myös kuuluisia artisteja. Karsinta, joka itsessään on jo suurta musiikkiviihdettä.
Kiitos.
keskiviikko 2. huhtikuuta 2014
San Marino & kaikki sen laulajat
San Marino, upeiden laulajien kotimaa. Tai sitten ei. San Marino osallistui viisuihin ensimmäisen kerran 2008 Belgradissa järjestetyissä viisuissa. Tällöin maata edustanut Miodio ja kappale Complice jäi semifinaalin viimeiselle sijalle, aika masentava ensimmäinen kerta. Mun mielestä kappale oli peruskamaa, ei mikään erityisen kiinnostava, muttei mikään kammotuskaan. Perusballadi fiiliksellä vedettynä, kaunis tunnelmapala, seuraavana päivänä kuultuani olin jo unohtanut sen.
Pari seuraavaa vuotta maa olikin viisuista poissa, vuodet 2009 ja 2010. Vuonna 2011 San Marino päätti, että yritetääs uudelleen, ja viisuihin lähetettiin edustajaksi Senit esittämään kappale Stand By. Ei ollut menestys huimaa tälläkään kertaa, viisu jäi semifinaaliin jumiin, ei päässyt finaaliin asti. Tähän kappaleeseen mun mielipide sama kuin edelliseen, sen voi lukea ylempää uudestaan...
Sitten kahden eri esiintyjän jälkeen alkoikin Valentinan aikakausi. Ilmeisesti San Marinossa on hiukka niukalti kansainvälisen tason esiintyjiä (jotka suostuvat esiintymään viisuissa). Ensimmäisen kerran Valentina Monetta edusti San Marinoa viisuissa vuonna 2012 kappaleella The Social Network Song. Kappalehan kertoo itse asiassa Facebookista ja nimikin oli alunperin Facebook Song, mutta viisuissa kun ei saa mainostaa, politisoida, provosoida, jne. joutuivat sammarit vaihtamaan kappaleen nimeä. Oli nimi mikä hyvänsä, kappaleen menestys oli heikko (no ei se kyllä hyvä kappale ollutkaan). Maa ei taaskaan päässyt semifinaalia pidemmälle.
Eipä se heitä pysäyttänyt, vuonna 2013 Valentina Monetta edusti San Marinoa toistamiseen, tällä kertaa hienolla viisubiisillä Crisalide, italiaksi laulettu kappale, jossa on jotain sellaista entisten aikojen suurten viisujen meininkiä. Ja tässä kohden pääsemme tarinan järkyttävään osuuteen, ainakin mun mielestä... Crisalide karsiutui, ei selvinnyt semifinaalista finaaliin. Käytin tuloksen selvittyä Malmö Arenalla sellaista kieltä etten voi sitä tähän kirjoittaa, olin kyllä vahvasti mieltä. Jatkoon meni aivan hillitöntä (itäeuroopan jengin) soopaa, ettei määrää ei rajaa, ja tämä karsiutui. *sensuroitu*
Mitä teki sitten San Marino? Viisuhörhöjen huumorin aihe on ollut Valentina Monettan tyylimuutos, ensin hömpänpömppää, sitten hieno balladi, mitä sitten? Räppiä? Oopperaa? Heviä? Joka vuosi Valentina esittää jotain uutta tyyliä, että katotaas miten seuraavaksi... Mut vitsipä toteutui oikeasti, ylläripylläri, kun selvisi tämän vuoden viisuedustaja: Valentina Monetta! Uuuuuujeah, kolmas kerta jne. Tällä kertaa kappale on kyllä (minun makuuni) huomattavasti tylsempi kuin Crisalide, sellainen "ihan kiva ja nätti" balladi. Ehkä useamman kuuntelun jälkeen saan siitä paremmin kiinni, en vaan vielä kykene ottamaan Valentinalta vastaan sen huonompaa matskua kuin Crisalide, joten voin ihan suoraan sanoa olevani hiukan pettynyt. Tai no aika paljon pettynyt. Ehkä tää tästä ja hiffaan biisin syvimmän olemuksen, tai sitten en. Eli San Marinoa edustaa vuonna 2014 Valentina Monetta kappaleella Maybe.
Pari seuraavaa vuotta maa olikin viisuista poissa, vuodet 2009 ja 2010. Vuonna 2011 San Marino päätti, että yritetääs uudelleen, ja viisuihin lähetettiin edustajaksi Senit esittämään kappale Stand By. Ei ollut menestys huimaa tälläkään kertaa, viisu jäi semifinaaliin jumiin, ei päässyt finaaliin asti. Tähän kappaleeseen mun mielipide sama kuin edelliseen, sen voi lukea ylempää uudestaan...
Sitten kahden eri esiintyjän jälkeen alkoikin Valentinan aikakausi. Ilmeisesti San Marinossa on hiukka niukalti kansainvälisen tason esiintyjiä (jotka suostuvat esiintymään viisuissa). Ensimmäisen kerran Valentina Monetta edusti San Marinoa viisuissa vuonna 2012 kappaleella The Social Network Song. Kappalehan kertoo itse asiassa Facebookista ja nimikin oli alunperin Facebook Song, mutta viisuissa kun ei saa mainostaa, politisoida, provosoida, jne. joutuivat sammarit vaihtamaan kappaleen nimeä. Oli nimi mikä hyvänsä, kappaleen menestys oli heikko (no ei se kyllä hyvä kappale ollutkaan). Maa ei taaskaan päässyt semifinaalia pidemmälle.
Eipä se heitä pysäyttänyt, vuonna 2013 Valentina Monetta edusti San Marinoa toistamiseen, tällä kertaa hienolla viisubiisillä Crisalide, italiaksi laulettu kappale, jossa on jotain sellaista entisten aikojen suurten viisujen meininkiä. Ja tässä kohden pääsemme tarinan järkyttävään osuuteen, ainakin mun mielestä... Crisalide karsiutui, ei selvinnyt semifinaalista finaaliin. Käytin tuloksen selvittyä Malmö Arenalla sellaista kieltä etten voi sitä tähän kirjoittaa, olin kyllä vahvasti mieltä. Jatkoon meni aivan hillitöntä (itäeuroopan jengin) soopaa, ettei määrää ei rajaa, ja tämä karsiutui. *sensuroitu*
Mitä teki sitten San Marino? Viisuhörhöjen huumorin aihe on ollut Valentina Monettan tyylimuutos, ensin hömpänpömppää, sitten hieno balladi, mitä sitten? Räppiä? Oopperaa? Heviä? Joka vuosi Valentina esittää jotain uutta tyyliä, että katotaas miten seuraavaksi... Mut vitsipä toteutui oikeasti, ylläripylläri, kun selvisi tämän vuoden viisuedustaja: Valentina Monetta! Uuuuuujeah, kolmas kerta jne. Tällä kertaa kappale on kyllä (minun makuuni) huomattavasti tylsempi kuin Crisalide, sellainen "ihan kiva ja nätti" balladi. Ehkä useamman kuuntelun jälkeen saan siitä paremmin kiinni, en vaan vielä kykene ottamaan Valentinalta vastaan sen huonompaa matskua kuin Crisalide, joten voin ihan suoraan sanoa olevani hiukan pettynyt. Tai no aika paljon pettynyt. Ehkä tää tästä ja hiffaan biisin syvimmän olemuksen, tai sitten en. Eli San Marinoa edustaa vuonna 2014 Valentina Monetta kappaleella Maybe.
tiistai 25. maaliskuuta 2014
Dekoltee, olennainen osa viisuvideota
Euroviisuissa huolehditaan myös silmänruuasta, niin miehille kuin naisille, tykkäsivät sitten miehistä tai naisista. Toiset suhtautuvat kisaan vakavammin, toiset kevyemmin, ja toiset... Dekoltee (ja mitä avonaisempi kaula-aukko puserossa, sitä parempi), hame voi aina olla vähän lyhyempi, tai taustalla tanssiva paidaton mies vähän vielä öljytympi ylävartaloltaan. Olisi hauska nähdä esitysten valmistelua takahuoneissa, pohdintaa "näkyyks mun pikkarit liian vähän tän hameen alta? tää paita peittää mun tissivakoa!" tai "onks mun lapaluun kohdalla yks kohta mikä ei kiillä öljystä? onks mun nahkahousut vähän turhan löysät reisilihaksen kohdalta?".
No. Tämän vuoden "tissipalkinnon" taitaa saada Puola viisuvideollaan. Tyrmäävän suorasukainen, musiikillisesti ja kuvallisesti. Taidan tykätä, musiikista siis. ;-) Niin ja videohan on hieno Puolan esittelyvideo, tutustutaan maan kulttuuriin, maanviljelykseen, kansallisasuihin ym... Todennäköisesti tämä on jäsen J:n lempivideo tänä vuonna. Puola, 12 points by team member J. Laitetaas oikein kulttuurin kunnioituksesta puolankielinen versio englanninkielisen sijaan...
No. Tämän vuoden "tissipalkinnon" taitaa saada Puola viisuvideollaan. Tyrmäävän suorasukainen, musiikillisesti ja kuvallisesti. Taidan tykätä, musiikista siis. ;-) Niin ja videohan on hieno Puolan esittelyvideo, tutustutaan maan kulttuuriin, maanviljelykseen, kansallisasuihin ym... Todennäköisesti tämä on jäsen J:n lempivideo tänä vuonna. Puola, 12 points by team member J. Laitetaas oikein kulttuurin kunnioituksesta puolankielinen versio englanninkielisen sijaan...
maanantai 24. maaliskuuta 2014
Tehokuuntelu alkakoon!
Nyt sitten on tiedossa kaikki viisut - paitsi viisu, joka julkaistaan ns. joskus...
Kaikenlaista. Euroviisut ovat kyllä mahtava juttu sen vuoksi, että sekaan mahtuu ihan mitä vaan. Siis IHAN mitä vaan. Tosissaan tehtyä, vakavaa, hilpeää, aivan älytöntä, huumoria, lyhyitä hameita, persoonallisia esiintyjiä, oman maansa julkkiksia, joskus kansainvälisestikin tunnettuja esiintyjiä, ja tosiaankin musiikkia ihan laidasta laitaan. Tänäkin vuonna sen kuulee, balladeja, rokimpaa, popimpaa, folk-musiikkia, jopa progehtavaa poppista... Nuoria esiintyjiä, vanhoja esiintyjiä (no hei viime vuonna enkat teki Emil 96v Sveitsin Takasan poppoossa), omalla kielellä esitettyjä kappaleita, englanniksi esitettyjä kappaleita, ihan kaikenlaista. Siksi mä viisuja rakastankin, yhteen iltaan saa mahtumaan reteästi sitä sun tätä. Kaikki mahtuu mukaan. Ei ole jotain normia, että hei, tuo ei voi osallistua Euroviisuihin, ei tuo ole viisumusaa. Siellä on kimpassa niin lällyballadit kuin Lordi ja Balkanin alueen lyhythameiset dippa-dappa-duu-tytöt.
Viisut. <3
Nyt päivitin ESC 2014 -edustajat sivun, laitoin uusimmat videolinkit kappaleisiin ja mietiskelin vähän omaa viisupuntariani. Osa kappaleista on jäänyt vielä värittömiksi, hajuttomiksi ja mauttomiksi, eli ne on vaan runtattu johonkin kohtaan. Ollaan vielä "mitähän nää on" -vaiheessa kevättä. Pikkuhiljaa jotkut alkavat soida päässä tauotta, ja sitten muutkin kappaleet jäävät muistiin ja lopulta on hyvinkin selkeä näkemys mistä tykkään ja mitkä ovat vessatauko-viisuja...
Tehokuuntelua varten tein ESC 2014 -soittolistan YouTubeen, nyt vaan ihmettelemään Euroviisujen monimuotoisuutta! :-) Kappaleet ovat listalla siinä järjestyksessä kuin ne on vaittu edustajiksi, siis maiden karsintojen mukaan, ei vielä minkäänlainen top X -lista. Tosin näillä näkymin listan kärjessä pyörivät varmaan koko kevään Italia, Malta, Islanti, Georgia ja Suomi. Siis näillä näkymin. Ensi viikolla ehkä sitten toinen meininki, tosin en usko noiden viiden putoavan kovin kauas kärjestä...
Tässä Georgian kappale, alkua kuunnellessani ihmettelin, että mitä tää on, ääh... ja sit se lähti. Eikä pysähtynyt ennen loppua, olin vaan matkan varrella, että WAU. Tällaista sitä tahtoo joka vuosi löytää, ei just tätä musiikkilajia tms. vaan tätä, tällaista, että enhän mä tiennyt tämmöistäkään olevan ja nyt se sitten pläjähti kuultavaksi. Kivaa. Kiitos, viisut. :-)
Kaikenlaista. Euroviisut ovat kyllä mahtava juttu sen vuoksi, että sekaan mahtuu ihan mitä vaan. Siis IHAN mitä vaan. Tosissaan tehtyä, vakavaa, hilpeää, aivan älytöntä, huumoria, lyhyitä hameita, persoonallisia esiintyjiä, oman maansa julkkiksia, joskus kansainvälisestikin tunnettuja esiintyjiä, ja tosiaankin musiikkia ihan laidasta laitaan. Tänäkin vuonna sen kuulee, balladeja, rokimpaa, popimpaa, folk-musiikkia, jopa progehtavaa poppista... Nuoria esiintyjiä, vanhoja esiintyjiä (no hei viime vuonna enkat teki Emil 96v Sveitsin Takasan poppoossa), omalla kielellä esitettyjä kappaleita, englanniksi esitettyjä kappaleita, ihan kaikenlaista. Siksi mä viisuja rakastankin, yhteen iltaan saa mahtumaan reteästi sitä sun tätä. Kaikki mahtuu mukaan. Ei ole jotain normia, että hei, tuo ei voi osallistua Euroviisuihin, ei tuo ole viisumusaa. Siellä on kimpassa niin lällyballadit kuin Lordi ja Balkanin alueen lyhythameiset dippa-dappa-duu-tytöt.
Viisut. <3
Nyt päivitin ESC 2014 -edustajat sivun, laitoin uusimmat videolinkit kappaleisiin ja mietiskelin vähän omaa viisupuntariani. Osa kappaleista on jäänyt vielä värittömiksi, hajuttomiksi ja mauttomiksi, eli ne on vaan runtattu johonkin kohtaan. Ollaan vielä "mitähän nää on" -vaiheessa kevättä. Pikkuhiljaa jotkut alkavat soida päässä tauotta, ja sitten muutkin kappaleet jäävät muistiin ja lopulta on hyvinkin selkeä näkemys mistä tykkään ja mitkä ovat vessatauko-viisuja...
Tehokuuntelua varten tein ESC 2014 -soittolistan YouTubeen, nyt vaan ihmettelemään Euroviisujen monimuotoisuutta! :-) Kappaleet ovat listalla siinä järjestyksessä kuin ne on vaittu edustajiksi, siis maiden karsintojen mukaan, ei vielä minkäänlainen top X -lista. Tosin näillä näkymin listan kärjessä pyörivät varmaan koko kevään Italia, Malta, Islanti, Georgia ja Suomi. Siis näillä näkymin. Ensi viikolla ehkä sitten toinen meininki, tosin en usko noiden viiden putoavan kovin kauas kärjestä...
Tässä Georgian kappale, alkua kuunnellessani ihmettelin, että mitä tää on, ääh... ja sit se lähti. Eikä pysähtynyt ennen loppua, olin vaan matkan varrella, että WAU. Tällaista sitä tahtoo joka vuosi löytää, ei just tätä musiikkilajia tms. vaan tätä, tällaista, että enhän mä tiennyt tämmöistäkään olevan ja nyt se sitten pläjähti kuultavaksi. Kivaa. Kiitos, viisut. :-)
lauantai 22. helmikuuta 2014
Superlauantaiden sarja alkaa...
Hoo, superlauantait, ne alkavat! Eli karsinta-semifinaalien ja -finaalien ruuhka, suorastaan. Siinä sitä on sähinää kun yrittää seurata useaa eri live-streamia yhtä aikaa, singahtaa toisen maan nettilähetykseen jos siellä olisi just kuunneltavaa parempi biisi... Lisäksi pätkivät streamit aiheuttavat stressiä ja karmeat biisit ja esitykset myötähäpeää. Eli justiinsa hyvää lauantaiviihdettä! Eläköön! Nyt alkaa nousta todellinen viisufiilis, pikkuhiljaa pikkuhiljaa...
Tämän päivän ohjelma:
LIETTUA:
- kappalevalinnan finaali, siis valitaan edustusviisu, muttei vielä esittäjää sille
- esittäjä valitaan viikon kuluttua
- nettilähetys klo 21.00 - 23.00
UNKARI
- finaali
- nettilähetys 21.20 - 23.30, useita vaihtoehtoja (jospa joku toimisi), stream1, stream2A tai stream2B, stream3
- finaali
- nettilähetys 21.25 - 00.35, kaksi vaihtoehtoa, stream1, stream2
- edustusviisun ensiesitys, viisuedustaja Tijana Dapčević
- nettilähetys 22.30 - 23.35, stream
- finaali
- nettilähetys 23.00 - 00.15, kaksi vaihtoehtoa, stream1, stream2
Nyt eikun töllöttämään! Tai no ei nyt. Vielä saa tuijottaa tyhjää lähetysruutua, jossa lukee täysin käsittämättömällä kielellä jotain, ainakin Unkarissa näin, varmaan kertovat, että hei höperö mene jo pois, oot täällä etuajassa.
Ja hei, turha sitten ajatella, että ohi on, sitten Espanjan ja Latvian illan viimeisinä lopetettua lähetyksensä. Tästä se vasta alkaa. Toukokuuta kohti!
Muokkaus muokkaus muokkaus!
Viisuiltaa valvottu, ja viisuja valittu. Ihan samaa mieltä en ehkä ole, mutta näillä mennään. Ilahduin Latvian valinnasta, hassun hupsu poppoo, ja voiton selvittyä olivat söötin liikuttuneita ja hämmentyneitä voitostaan.
Aarzemnieki - Cake to bake
Unkarissa valittiin nuori mies esittämään melkoisen perus-discohumppaa. Siis kappale kuulostaa perushölkältä, mutta rankka aihe, perheväkivalta (lasta kohtaan). Kaikkea sitä... Ehkä aika vaikea viisubiisiksi, mutta toisaalta kuinka moni sitten sanoja kuuntelee ja ymmärtää, onko se sitten hyvä vai huono tämän kannalta, en tiedä...
András Kállay-Saunders - Running:
Espanja... Balladi. Kovaa ja korkealta. Olen hyvin hidas syttymään balladeille, vaatii tovin, ennen kuin löydän niistä mitään. Sitten saatan kyllä rakastua repsahtaa totaalisesti, kuten kävi Viron Kuulan kanssa. En tiedä miten tämän kanssa käy, ei ainakaan herännyt yhtään wow-fiilistä. PAITSI laulajan suhteen, oi, miten kaunis, silleen vanhan ajan elokuvatähtien tyyliin.
Ruth Lorenzo - Dancing in the rain
Makedonia esitteli viisunsa, esittäjä oli valittu jo aiemmin, tänään julkaistiin edustusbiisi. Joka on perushuttua, toisesta korvasta sisään toisesta ulos, ja kun loppui en muistanut enää kuin kappaleen nimen. Hyvä kun sentään sen.
Tijana Dapčević - To the sky
Yhä vingun ja vikisen viime vuoden vuoksi, jolloin Makedonia ensin julkaisi hienon edustuskappaleen, totesivat sitten etteivät laitakaan sitä Euroviisuihin, ja vaihtoivat toiseen. Tämä uusi valinta, Pred da se razdeni, oli aivan kauhea pettymys mulle kun olin jo rakastunut ensimmäiseen kappaleeseen. Mutta oli se lopullinen edustusbiisi kuitenkin parempi kuin tämänvuotinen... Tässä viime vuoden kappale, joka ei viisuihin asti päässyt, ikävä kyllä:
Esma & Lozano - Imperija
Joo, ja Melodifestivalenin semifinaali kisattiin myös, ja finaaliin menivät suoraan Anton Ewald kappaleella Natural ja Alcazar kappaleella Blame It On The Disco. Andra chanseniin menivät Ammotrack kappaleella Raise Your Hands ja Ellinore Holmer kappaleella En Himmelsk Sång. Andra Chansen = kappaleet, jotka eivät pääse suoraan finaaliin, mutta pääsevät vielä toisen kerran kisaamaan finaalipaikasta andra chansenissa, toisessa mahdollisuudessa. Tästä viittä vaille putoajien semistä ei ole singahtanut aiemmin suuria voittajia, mutta Ruotsin viime vuoden viisuedustaja, Robin, pääsi juuri andra chansenin kautta finaaliin ja voitti sen, pääsi viisuedustajaksi.
Alcazar - Blame It On The Disco
Ja jos mietitte mistä tuo nimi Alcazar on tuttu, niin vuosituhannen vaihteestahan se... Ainakin tää soi silloin paljon (liikaakin...). Näitä legendaarisia wanhoja discohittejä: Crying at the discoteque
torstai 20. helmikuuta 2014
Pollapönk... että mitä?
Islannin karsinta oli viime viikonloppuna. Olipahan kaikenlaista joikhaajaa heillä yrittämässä, ja lopulta karsintafinaalissa nätti tyttö ja komea mies ja reipas bändi ja... Pollapönk.
Pollapönk herätti jotain mielleyhtymiä viime vuoden Eesti Laul -finalistiin Winny Puhhiin, vaikkei yhtyeissä ja biiseissä oikeastaan paljon yhteistä ole. Silti jotenkin tuli sellainen laimea Winny Puhh -fiilis. Erittäin laimea siis, siinä missä Winny Puhh oli pläjäys isolla, raa'alla merilohella päin näköä, on Pollapönk turskaa epäsovinnaisella tavalla valmistettuna.
Voin kyllä tätäkin katsellessa kuvitella islantilaisten fiiliksiä kun Pollapönk voitti karsinnan, osa varmasti riemuitsee ja osa tuntee suunnatonta häpeää... "Tommosta sontaa lähetetään ja miltä ne näyttääkin!" Mä kyllä tällä hetkellä valitsen sen riemun, ainahan on mukava katella miehiä vanhoissa kunnon teryleeniverkkareissa! Mikäs sen parempaa! Kappale oli mukava, ihan kiva, vähän jäi laimeaksi kyllä. Tuolla näöllä ja asenteella voisi biisissä olla hiukka enempi potkua... No, tämä oli karsintavaihe, katsotaan miten kappaletta viisuviritetään. Olen kuitenkin toiveikas, että Islanti piristää viisuiltaani sitten toukokuussa, ettei ihan jokainen kappale ole vessatauko.
Ja kun kerran Winny Puhhin mainitsin, niin tottahan toki täytyy tähän laittaa myös heidän viisutyrkkynsä, Meie cundimees üks korsakov läks eile Lätti. Sanokaapas tuo oikein monta kertaa nopeasti peräkkäin. Jepjep. Ja sitten antaa palaa:
(ja tarvitseeko mainitakaan: tykkäsin... olisi ollut niin komeaa jos Winny Puhh olisi päässyt edustamaan Viroa viisuissa...)
Pollapönk herätti jotain mielleyhtymiä viime vuoden Eesti Laul -finalistiin Winny Puhhiin, vaikkei yhtyeissä ja biiseissä oikeastaan paljon yhteistä ole. Silti jotenkin tuli sellainen laimea Winny Puhh -fiilis. Erittäin laimea siis, siinä missä Winny Puhh oli pläjäys isolla, raa'alla merilohella päin näköä, on Pollapönk turskaa epäsovinnaisella tavalla valmistettuna.
Voin kyllä tätäkin katsellessa kuvitella islantilaisten fiiliksiä kun Pollapönk voitti karsinnan, osa varmasti riemuitsee ja osa tuntee suunnatonta häpeää... "Tommosta sontaa lähetetään ja miltä ne näyttääkin!" Mä kyllä tällä hetkellä valitsen sen riemun, ainahan on mukava katella miehiä vanhoissa kunnon teryleeniverkkareissa! Mikäs sen parempaa! Kappale oli mukava, ihan kiva, vähän jäi laimeaksi kyllä. Tuolla näöllä ja asenteella voisi biisissä olla hiukka enempi potkua... No, tämä oli karsintavaihe, katsotaan miten kappaletta viisuviritetään. Olen kuitenkin toiveikas, että Islanti piristää viisuiltaani sitten toukokuussa, ettei ihan jokainen kappale ole vessatauko.
Ja kun kerran Winny Puhhin mainitsin, niin tottahan toki täytyy tähän laittaa myös heidän viisutyrkkynsä, Meie cundimees üks korsakov läks eile Lätti. Sanokaapas tuo oikein monta kertaa nopeasti peräkkäin. Jepjep. Ja sitten antaa palaa:
(ja tarvitseeko mainitakaan: tykkäsin... olisi ollut niin komeaa jos Winny Puhh olisi päässyt edustamaan Viroa viisuissa...)
perjantai 14. helmikuuta 2014
C... pakkohan sen on olla Carola
Carola. Yksi viisukuningattarista, ehdottomasti, tykkäsi hänestä tai ei. Viisukuningatar - ja tuulikoneiden ruhtinatar. Jep.
Ekan kerran Carola oli tekemisissä Euroviisujen kanssa osallistuessaan Melodifestivaleniin vuonna 1983. Melodifestivalen on legendaarinen laulukilpailu (no legendaarinen ainakin viisuhörhöjen keskuudessa), jossa valitaan Ruotsille viisuedustaja. Carolahan nykäisi Främling-kappaleella viisupaikan ihan nipsnaps vaan, huippupistein. Sinä vuonna viisut pidettiin Münchenissa, siellä Främling sijoittui kolmanneksi. Heja Sverige!
Tovin viisutauon jälkeen (ja gospel-musiikkikauden ym.) Carola osallistui Melodifestivalenille vuonna 1990 ja sijoittui toiseksi kappaleella Mitt i ett äventyr. Ihan oma sijoitus olisi pitänyt antaa koreografialle, erityisesti aivan kappaleen alussa... Tämän kuullessa tulee fiilis, että täytyy kesken normaalin kävelyn hypähdellä ja singahdella sinne tänne...
Seuraavana vuonna taas kisailemaan, ja sekä Melodifestivalenin että Euroviisujen voitto Roomassa viisulla Fångad av en stormvind. Viisuvoitto vm. 1991 tuli täpärästi, sijoitukset tarkistamalla, koska Ranskan viisu oli tasapisteissä... siinä tilanteessa tarkistetaan kummalla on enemmän ykkössijoja, enemmän kakkossijoja jne. kunnes löytyy se kummalla niitä enemmän -> voitto. Carolalla oli ykkössijoja Ranskan Aminan kanssa yhtä monta, mutta kakkossijoja Carolalla oli enemmän, ja voitto räpsähti Ruotsiin.
Kolmas kerta jne. eli vielä kerran, Carola osallistui vuoden 2006 Melodifestivaleniin kappaleella Evighet. Voittohan sitä tuli Melodifestivalenissa, ja Euroviisuissa Ateenassa ensin semifinaalin kautta finaaliin karsinut Carola esitti kappaleen englanniksi, Invincible. Ruotsi sijoittui kisassa viidenneksi. Niin, hyvä vaan kun sijoittui muualle kuin ykköseksi, vuosi 2006 on Se Legendaarinen Vuosi kun Suomi voitti Euroviisut!
[offtopic]Lordi voitti silloin Euroviisut kappaleella Hard Rock Hallelujah, viisu sai siihenastisista korkeimmat pisteet, 292 pistettä. Oli nimittäin vuoden 2006 Euroviisut melkoisen tyrmäävää seurattavaa, ihan dippadappadui oltiin... Silloin viisuja seuraavana aamuna mietin erästä wanhaa sanontaa, pohdiskelin, mahtaakohan helvetissä olla kovinkin kylmä nyt kun se oli jäätynyt...[/offtopic]
Näimme viisureissulla Carolan livenä, viisujen finaalin väliaikaohjelmassa, joka esitteli Ruotsia. Olin kyllä tikahtua, se oli niiiiin loistava. Isolla lavalla esiintyjä huudahti kävelysillan toisessa päässä olevan pienen lavan suuntaan: "Carola!" Carola aloitti laulun, mutta sitten tuulikone voimistui... voimistui... voimistui... ja huis, lennätti Carolan lavalta. Sananmukaisesti fångad av en stormvind...
Aika näpsäkkää menoa Carolalla vieläkin on. Tässä todisteaineistoa viime vuoden (eli 2013) Melodifestivalenin finaalista.. Legendaarinen biisi, olin 11-vuotias kun Carola osallistui sillä viisuihin, ja muistan kappaleen vaikka mut herättäisi keskellä yötä ja käskisi laulamaan Främlingiä. Ja onhan Carola aikamoinen viisukuningatar, tosiaan. Itsellä Carola on mennyt sellaista aaltomaista linjaa... Främling räjäytti potin, sitten välillä Carola ei ollut lainkaan kiinnostava mun mielestä, päinvastoin, ja nyt taas arvostan, yhä 31 vuotta Främlingin jälkeen Carola on Ruotsin - ja koko Euroviisujen - kuningatar, kyllä mä niin väitän.
Ekan kerran Carola oli tekemisissä Euroviisujen kanssa osallistuessaan Melodifestivaleniin vuonna 1983. Melodifestivalen on legendaarinen laulukilpailu (no legendaarinen ainakin viisuhörhöjen keskuudessa), jossa valitaan Ruotsille viisuedustaja. Carolahan nykäisi Främling-kappaleella viisupaikan ihan nipsnaps vaan, huippupistein. Sinä vuonna viisut pidettiin Münchenissa, siellä Främling sijoittui kolmanneksi. Heja Sverige!
Tovin viisutauon jälkeen (ja gospel-musiikkikauden ym.) Carola osallistui Melodifestivalenille vuonna 1990 ja sijoittui toiseksi kappaleella Mitt i ett äventyr. Ihan oma sijoitus olisi pitänyt antaa koreografialle, erityisesti aivan kappaleen alussa... Tämän kuullessa tulee fiilis, että täytyy kesken normaalin kävelyn hypähdellä ja singahdella sinne tänne...
Seuraavana vuonna taas kisailemaan, ja sekä Melodifestivalenin että Euroviisujen voitto Roomassa viisulla Fångad av en stormvind. Viisuvoitto vm. 1991 tuli täpärästi, sijoitukset tarkistamalla, koska Ranskan viisu oli tasapisteissä... siinä tilanteessa tarkistetaan kummalla on enemmän ykkössijoja, enemmän kakkossijoja jne. kunnes löytyy se kummalla niitä enemmän -> voitto. Carolalla oli ykkössijoja Ranskan Aminan kanssa yhtä monta, mutta kakkossijoja Carolalla oli enemmän, ja voitto räpsähti Ruotsiin.
Kolmas kerta jne. eli vielä kerran, Carola osallistui vuoden 2006 Melodifestivaleniin kappaleella Evighet. Voittohan sitä tuli Melodifestivalenissa, ja Euroviisuissa Ateenassa ensin semifinaalin kautta finaaliin karsinut Carola esitti kappaleen englanniksi, Invincible. Ruotsi sijoittui kisassa viidenneksi. Niin, hyvä vaan kun sijoittui muualle kuin ykköseksi, vuosi 2006 on Se Legendaarinen Vuosi kun Suomi voitti Euroviisut!
[offtopic]Lordi voitti silloin Euroviisut kappaleella Hard Rock Hallelujah, viisu sai siihenastisista korkeimmat pisteet, 292 pistettä. Oli nimittäin vuoden 2006 Euroviisut melkoisen tyrmäävää seurattavaa, ihan dippadappadui oltiin... Silloin viisuja seuraavana aamuna mietin erästä wanhaa sanontaa, pohdiskelin, mahtaakohan helvetissä olla kovinkin kylmä nyt kun se oli jäätynyt...[/offtopic]
Näimme viisureissulla Carolan livenä, viisujen finaalin väliaikaohjelmassa, joka esitteli Ruotsia. Olin kyllä tikahtua, se oli niiiiin loistava. Isolla lavalla esiintyjä huudahti kävelysillan toisessa päässä olevan pienen lavan suuntaan: "Carola!" Carola aloitti laulun, mutta sitten tuulikone voimistui... voimistui... voimistui... ja huis, lennätti Carolan lavalta. Sananmukaisesti fångad av en stormvind...
Aika näpsäkkää menoa Carolalla vieläkin on. Tässä todisteaineistoa viime vuoden (eli 2013) Melodifestivalenin finaalista.. Legendaarinen biisi, olin 11-vuotias kun Carola osallistui sillä viisuihin, ja muistan kappaleen vaikka mut herättäisi keskellä yötä ja käskisi laulamaan Främlingiä. Ja onhan Carola aikamoinen viisukuningatar, tosiaan. Itsellä Carola on mennyt sellaista aaltomaista linjaa... Främling räjäytti potin, sitten välillä Carola ei ollut lainkaan kiinnostava mun mielestä, päinvastoin, ja nyt taas arvostan, yhä 31 vuotta Främlingin jälkeen Carola on Ruotsin - ja koko Euroviisujen - kuningatar, kyllä mä niin väitän.
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
B niinkuin BIG5
BIG5, viisi suurta. Maat, joiden ei tarvitse karsia päästäkseen finaaliin... Mitämitä?
Aluksi oli BIG4, Ranska, Espanja, Saksa ja Iso-Britannia. Vuodesta 1999 niillä on ollut EBU:n (Euroopan yleisradiounioni) suurimpina rahoittajamaina automaattisesti osallistumisoikeus, eli paikka suoraan finaaliin. Vuonna 2011 Italia palasi Euroviisuihin 13 vuoden paussin jälkeen, ja nappasi itselleen viidennen paikan "suurien" joukossa. Tadaa, siinä BIG5.
Näiden maiden ei siis tarvitse karsia finaalipaikastaan, vaan ovat viisujen järjestäjämaan lisäksi automaattisesti finalisteja. Semifinaaleissa saavat kyllä äänestää, vaikka eivät osallistu (semeissä äänestetään siinä finaalissa, johon itse osallistutaan). Viisi suurta ja isäntämaa arvotaan, ja arvonnan perusteella kolme äänestää 1. semifinaalissa ja kolme 2. semifinaalissa.
Ja mitäs mukavaa nämä viisi ovat meille viisuissa tarjoilleet... Ei, en linkitä Ranskasta mun kaikkien aikojen viisuykköstä, L'oiseau et l'enfant, vaan vaihtelun vuoksi jotain muuta. Jotain ihan muuta, joka oli pitkään meidän keskimmäisen lapsen, silloin 7-vuotiaan pojan supersuosikki.
Aluksi oli BIG4, Ranska, Espanja, Saksa ja Iso-Britannia. Vuodesta 1999 niillä on ollut EBU:n (Euroopan yleisradiounioni) suurimpina rahoittajamaina automaattisesti osallistumisoikeus, eli paikka suoraan finaaliin. Vuonna 2011 Italia palasi Euroviisuihin 13 vuoden paussin jälkeen, ja nappasi itselleen viidennen paikan "suurien" joukossa. Tadaa, siinä BIG5.
Näiden maiden ei siis tarvitse karsia finaalipaikastaan, vaan ovat viisujen järjestäjämaan lisäksi automaattisesti finalisteja. Semifinaaleissa saavat kyllä äänestää, vaikka eivät osallistu (semeissä äänestetään siinä finaalissa, johon itse osallistutaan). Viisi suurta ja isäntämaa arvotaan, ja arvonnan perusteella kolme äänestää 1. semifinaalissa ja kolme 2. semifinaalissa.
Ja mitäs mukavaa nämä viisi ovat meille viisuissa tarjoilleet... Ei, en linkitä Ranskasta mun kaikkien aikojen viisuykköstä, L'oiseau et l'enfant, vaan vaihtelun vuoksi jotain muuta. Jotain ihan muuta, joka oli pitkään meidän keskimmäisen lapsen, silloin 7-vuotiaan pojan supersuosikki.
Ranska
Daniel Diges - Algo pequeñito
Saksa
Lena - Satellite
Italia
Nina Zilli - L'Amore E' Femmina
Iso-Britannia
Katrina & The Waves - Love shine a light
Daniel Diges - Algo pequeñito
Saksa
Lena - Satellite
Italia
Nina Zilli - L'Amore E' Femmina
Iso-Britannia
Katrina & The Waves - Love shine a light
lauantai 8. helmikuuta 2014
A niinkuin Alvedansen
Aloitanpa toteuttamaan ajatustani aakkosellisista viisujutuista. Teen joka kirjaimesta oman tekstinsä, ja kirjain voi johtaa mihin tahansa...
Tänään se johtaa keijukaisten ja haltioiden taianomaiseen tanssiin:
Alvedansen on Norjan vuoden 2006 edustuskappale, sen esitti Christine Guldbrandsen. Alvedansen sijoitus finaalissa oli 14/24. Minun omalla viisulistallani tämä on yksi kaikkien aikojen viisuista, hurmaava, maaginen tanssiinkutsu kesäyössä.
Alvedansenin menestys noin norjalaisittain oli kohtuullinen - Norjahan osallistui viisuihin ensimmäistä kertaa 1960 ja on sen jälkeen Suomen ja muutaman muun maan kaverina keräillyt runsaasti viimeisiä sijoja ja nollapisteitä. Norja on tosin keräillyt ääripäitä Suomea enemmän, sekä voittoja (3 kertaa, 1985, 1995 ja 2009), että nollapisteitä (4 kertaa, 1963, 1978, 1981, 1997).
Alvedansen esitetään norjaksi. Aiemmin viisuissa oli kielisääntö, eli kappale piti esittää jollain maan virallisesta kielestä. Kielisääntö oli voimassa 1966-1972 sekä 1978-1998. Ennen vuotta 1966 kielisääntöä ei ollut, edustavat maat esittivät kappaleet omalla kielellään - kunnes tuli Ruotsi ja vetäisi biisin englanniksi. Tadaa, tehtiin kielisääntö. Kielisäännön vapauduttua Norja on esittänyt kaikki muut viisunsa englanniksi, vain Alvedansen on esitetty norjan kielellä.
Ihastuin Christineen ja Alvedanseniin valtavasti, ja olen viisujen jälkeenkin seuraillut Christinen musiikkiuraa. Jos hänen musiikkiinsa haluaa tutustua, tässä linkki soittolistaan, jossa norjankielisen levyn "Christine" kappaleet. Christine on myös julkaissut kaksi levyä englanniksi, Surfing in the air ja Moments. Itse kuitenkin pidän eniten norjankielisestä tuotannostaan, vaikka upeahan Christine on myös englanniksi.
Christinestä lisää tietoa kotisivuiltaan.
Ja sitten taianomaiseen kesäyöhön... Bli med meg i sommernatten... *klick*
Tänään se johtaa keijukaisten ja haltioiden taianomaiseen tanssiin:
Alvedansen
Alvedansen on Norjan vuoden 2006 edustuskappale, sen esitti Christine Guldbrandsen. Alvedansen sijoitus finaalissa oli 14/24. Minun omalla viisulistallani tämä on yksi kaikkien aikojen viisuista, hurmaava, maaginen tanssiinkutsu kesäyössä.
Alvedansenin menestys noin norjalaisittain oli kohtuullinen - Norjahan osallistui viisuihin ensimmäistä kertaa 1960 ja on sen jälkeen Suomen ja muutaman muun maan kaverina keräillyt runsaasti viimeisiä sijoja ja nollapisteitä. Norja on tosin keräillyt ääripäitä Suomea enemmän, sekä voittoja (3 kertaa, 1985, 1995 ja 2009), että nollapisteitä (4 kertaa, 1963, 1978, 1981, 1997).
Alvedansen esitetään norjaksi. Aiemmin viisuissa oli kielisääntö, eli kappale piti esittää jollain maan virallisesta kielestä. Kielisääntö oli voimassa 1966-1972 sekä 1978-1998. Ennen vuotta 1966 kielisääntöä ei ollut, edustavat maat esittivät kappaleet omalla kielellään - kunnes tuli Ruotsi ja vetäisi biisin englanniksi. Tadaa, tehtiin kielisääntö. Kielisäännön vapauduttua Norja on esittänyt kaikki muut viisunsa englanniksi, vain Alvedansen on esitetty norjan kielellä.
Ihastuin Christineen ja Alvedanseniin valtavasti, ja olen viisujen jälkeenkin seuraillut Christinen musiikkiuraa. Jos hänen musiikkiinsa haluaa tutustua, tässä linkki soittolistaan, jossa norjankielisen levyn "Christine" kappaleet. Christine on myös julkaissut kaksi levyä englanniksi, Surfing in the air ja Moments. Itse kuitenkin pidän eniten norjankielisestä tuotannostaan, vaikka upeahan Christine on myös englanniksi.
Christinestä lisää tietoa kotisivuiltaan.
Ja sitten taianomaiseen kesäyöhön... Bli med meg i sommernatten... *klick*
perjantai 7. helmikuuta 2014
Blogin syvin olemus ja viisuhuuma-analyysia
Viisu- ja blogiajatuksia... Juttelin kaverin kanssa Facebookin chatissa ja keskustelun päätteeksi hän kehotti kirjoittamaan keskustelussa kirjoittamani asiat blogiin - "Näistä mitä sie miulle nyt kirjoitat, voisit ihan hyvin kirjoittaa blogiin kans. Vai sellaista meininkiä siellä. En oo kyllä ikinä ajatellut asiaa tuosta vinkkelistä." Joten ajattelin sitten poimia ne jutut ja kirjoittaa niistä blogiin. Tadaa.
Blogin aloittaminen on ollut kyllä mielessä, jo itseni iloksi. Saan samaan paikkaan asiat, jutut, muistot, videolinkit, sivulinkit, kaikki mitä pikkuhiljaa kerääntyy, talteen. On myös kovasti ideoita, joista haluaisin kirjoittaa, kuten rakkauteni kunnon vanhanajan rrrranskankielisiin viisuihin. Niistä moni on menestynyt hienosti suomennoksenakin, kuten esim. Puu, penkki, puistotie, Lintu ja lapsi, Nuoruus on seikkailu. Saan jutut itselleni talteen ja muut pääsevät nauttimaan viisuhuumasta ympäri vuoden blogini kautta. Toivottavasti pääsevätkin nauttimaan, eikä päinvastoin aiheudu kärsimystä maailmankaikkeudelle... ;) Jotkut asiat voivat aiheuttaa kärsimystä, esim. jos erehdyn linkittämään Irlannin Dustin the Turkeyn tai muuta vastaavaa.. Verka Serduchka... S.A.G.A.P.O. (sen koreografia ja livelaulu...). Voisinhan tehdä myös yhden kirjoituksen Viisutiimin jäsen J:n iloksi, käsittelen siinä havainnollistavin esimerkein Euroviisujen lyhyimpiä hameita ja shortseja kautta aikojen.
Lisäarvona blogille: onhan se hyvä jos saa jonkun koukutettua seuraamaan viisuprosessia, talvesta kevääseen, ja ympäri vuoden menneitä viisuja, entisten viisuilijoiden nykyisiä touhuja ym.
Ja ovathan viisut viihdemaailmassa sellainen erikoinen juttu, viisut, ettei toista ole. Malmössä tavattiin Euroopan ulkopuolelta viisuja katsomaan tulleita, mm. Australiasta, Uudesta-Seelannista, he kadehtivat Eurooppaa viisujen vuoksi. Euroviisujen televisiolähetys on yksi katsotuimmista ei-urheilutapahtumista. Maailmanlaajuisesti arvioidaan 100 miljoonan ihmisen katsovan viisuja joka vuosi televisiosta, isoimmat arviot ovat jopa 600 miljoonaa. Euroviisuja katsotaan Euroopan ulkopuolella, useissa kymmenissä maissa kuten esimerkiksi Australia, Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti, Filippiinit, Thaimaa, Kiina, Egypti, Meksiko, Brasilia, Argentiina, Japani, Argentiina, Etelä-Korea, Jordania... maita joka puolella maailmaa. Vuodesta 2000 viisuja on voinut seurata myös internetissä, eli ne katsojaluvut vielä televisiokatsojien lisäksi... Ihan reippaasti ja rohkeasti uskallan väittää, että Euroviisut ovat yksi maailman suurimmista viihdetapahtumista!
Viisut ovat itselleni mahtava mahdollisuus toteuttaa intoani järjestää teemajuttuja ja -juhlia. Intoilen viisutiimimme jäsen P:n eli Pepin kanssa viisuista jo kuukausia etukäteen. Mietimme mitä viisukatsomossa tarjotaan ja mikä on vaatetuksen teema. Poimimme ruoka- ja vaateideat mm. järjestävän maan ja omien sen vuoden viisusuosikkiemme mukaan. Varsinaisena viisuiltana sitten katsotaan koko porukka (lapsetkin) telkkarista viisuja, tulostamme esiintyjälistat pisteiden antoa varten, jokaiselle omansa. Loppuillasta mieheni, viisutiimin jäsen J sitten laskee kisakatsomomme pisteet (ja tietysti insinöörinä väsää excel-taulukon aiheesta). Viisujen sijoitusten selvittyä pääsemme sitten analysoimaan kuinka huonosti Eurooppa äänesti, kun tulos on ihan eri kuin meidän kisakatsomomme tulos. Joka siis tietysti on se paras arvio...
Näistä kirjoitellessamme kaveri kyseli lähdemmekö keväällä Kööpenhaminaan katsomaan viisuja paikan päälle. Kerranhan me olemme olleetkin, viime keväänä Malmössä, huikea hieno upea kokemus! Kööpenhaminaan emme lähde. Itse asiassa viisutiimin jäsen J ilmoitti selkeästi, ettei lähde enää ikinä koskaan minnekään päin Eurooppaa viisuihin, piste. Ne katsotaan kotona. Päästiin siis näin pitkälle kirjoituksissani, ennen kuin pääsemme tähän aiheeseen.
Euroviisut ovat ihan homostelua.
Tarkoituksellisen provosoiva väite. Tätähän väitetään, toiset ovat sitä mieltä, toiset eivät ole tällaisesta väitteestä kuulleetkaan. Mutta noin paikan päällä olleena voin sanoa: se on aivan totta. Eipä se mua haitannut, ihan sama, sama se millaisen väen kanssa viisuhuumaa juhlii, homo, hetero, aseksuaali, en mä sinne ole mennyt suhteita luomaan. Mutta ymmärrän, jos jollain hieman homoangstisella lyö yli. Musiikki on kaikille samaa, musiikin kokeminen samaa, show kaikille sama. Itse voisin sen suhteen ihan kepein mielin lähteä uudelleen minä vuonna tahansa. Mutta jos arvelee, ettei kestä katsoa ympärillään keskenään suutelevia miehiä ja on muutenkin aiheesta jotenkin herkästi ahdistuva... älä mene paikan päälle. Jäsen J tosiaan sanoi, ettei enää lähde, koki "sellaisten miesten" ottaneet homman liikaa valtaansa. Nyt turha kenenkään homon, lesbon, heteron tai minkä tahansa repiä pelihousujaan tästä tekstistä. En halua tällä tekstillä harmistuttaa ketään. Helppohan minun on heteronaisena kirjoittaa, ja pohtia miksi ja miten ja muuta. En tiedä. Kerron vaan kokemastani, näkemästäni, enkä arvostele sitä mihinkään suuntaan. Noin mainintana tämä, jos joku tätä tekstiä lukiessaan on lähtenyt keräämään kourallisen palkokasveja työntääkseen niitä vaikka molempiin sieraimiinsa.
Niin, jos joku mulle kauhistelee, että viisuthan ovat oikea homojen riemujuhla, myönnän sen kauhistelematta todeksi - ja tavallaan ymmärrän miksi. Viisut ovat kaiken omalaatuisen, campin, iloisuuden, pöhköilyn, hyvän musiikin, huonon musiikin ym. juhla. Viisuihin mahtuu mukaan kaikki - joten yleisöönkin mahtuu kaikki. Ennakkoluuloja on niin monessa paikassa, viisuhörhöilyssä ei. Voi olla vapaammin oma itsensä kuin monessa muussa jutussa. Viisut ovat hauskaa viihdettä, harmitonta (satunnaisia korruptiokriisejä sun muita draamatapauksia lukuunottamatta), ja viisut vetävät ehkä puoleensa ihan kaikenlaisia ihmisiä juuri sen vuoksi. Viisufani voi olla kuka vaan, millaisena vaan, oman itsensä lailla.
Minä itse en lähtisi vielä tänä vuonna uudestaan. Minulle syynä on se, että voisin pettyä koko juttuun, ja rankasti. Viime keväinen reissumme oli niin hulvaton, suomalaisena viisuissa olo oli yhtä riemua ja hymyä, vieraiden tsemppausta ja dingdongia! Kristan aiheuttama Ding Dong -huuma oli sellaista, etten voi kuvitella Softenginen - tai minkään muunkaan esiintyjän - pystyvän sellaiseen. Viisumuistoni ovat yhtä aurinkoa ja dingdongia, voisiko samanlaista olla nyt? En usko, joten pidän tämän muiston ja jääköön viisureissut nyt ainakin joksikin aikaa. Ehkä joskus.
Siihen asti... viisutiimimme pitää kisakatsomoita meidän olohuoneessa, ja seuraan mahtuu viisuintoisia, jotka ovat valmiita arvioimaan esityksiä virallisella pisteenlaskupisteytyksellä ja viettämään iltansa maailmanlaajuisen mahtavan viihdetapahtuman äärellä!
Ding dong!
Blogin aloittaminen on ollut kyllä mielessä, jo itseni iloksi. Saan samaan paikkaan asiat, jutut, muistot, videolinkit, sivulinkit, kaikki mitä pikkuhiljaa kerääntyy, talteen. On myös kovasti ideoita, joista haluaisin kirjoittaa, kuten rakkauteni kunnon vanhanajan rrrranskankielisiin viisuihin. Niistä moni on menestynyt hienosti suomennoksenakin, kuten esim. Puu, penkki, puistotie, Lintu ja lapsi, Nuoruus on seikkailu. Saan jutut itselleni talteen ja muut pääsevät nauttimaan viisuhuumasta ympäri vuoden blogini kautta. Toivottavasti pääsevätkin nauttimaan, eikä päinvastoin aiheudu kärsimystä maailmankaikkeudelle... ;) Jotkut asiat voivat aiheuttaa kärsimystä, esim. jos erehdyn linkittämään Irlannin Dustin the Turkeyn tai muuta vastaavaa.. Verka Serduchka... S.A.G.A.P.O. (sen koreografia ja livelaulu...). Voisinhan tehdä myös yhden kirjoituksen Viisutiimin jäsen J:n iloksi, käsittelen siinä havainnollistavin esimerkein Euroviisujen lyhyimpiä hameita ja shortseja kautta aikojen.
Lisäarvona blogille: onhan se hyvä jos saa jonkun koukutettua seuraamaan viisuprosessia, talvesta kevääseen, ja ympäri vuoden menneitä viisuja, entisten viisuilijoiden nykyisiä touhuja ym.
Ja ovathan viisut viihdemaailmassa sellainen erikoinen juttu, viisut, ettei toista ole. Malmössä tavattiin Euroopan ulkopuolelta viisuja katsomaan tulleita, mm. Australiasta, Uudesta-Seelannista, he kadehtivat Eurooppaa viisujen vuoksi. Euroviisujen televisiolähetys on yksi katsotuimmista ei-urheilutapahtumista. Maailmanlaajuisesti arvioidaan 100 miljoonan ihmisen katsovan viisuja joka vuosi televisiosta, isoimmat arviot ovat jopa 600 miljoonaa. Euroviisuja katsotaan Euroopan ulkopuolella, useissa kymmenissä maissa kuten esimerkiksi Australia, Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti, Filippiinit, Thaimaa, Kiina, Egypti, Meksiko, Brasilia, Argentiina, Japani, Argentiina, Etelä-Korea, Jordania... maita joka puolella maailmaa. Vuodesta 2000 viisuja on voinut seurata myös internetissä, eli ne katsojaluvut vielä televisiokatsojien lisäksi... Ihan reippaasti ja rohkeasti uskallan väittää, että Euroviisut ovat yksi maailman suurimmista viihdetapahtumista!
Viisut ovat itselleni mahtava mahdollisuus toteuttaa intoani järjestää teemajuttuja ja -juhlia. Intoilen viisutiimimme jäsen P:n eli Pepin kanssa viisuista jo kuukausia etukäteen. Mietimme mitä viisukatsomossa tarjotaan ja mikä on vaatetuksen teema. Poimimme ruoka- ja vaateideat mm. järjestävän maan ja omien sen vuoden viisusuosikkiemme mukaan. Varsinaisena viisuiltana sitten katsotaan koko porukka (lapsetkin) telkkarista viisuja, tulostamme esiintyjälistat pisteiden antoa varten, jokaiselle omansa. Loppuillasta mieheni, viisutiimin jäsen J sitten laskee kisakatsomomme pisteet (ja tietysti insinöörinä väsää excel-taulukon aiheesta). Viisujen sijoitusten selvittyä pääsemme sitten analysoimaan kuinka huonosti Eurooppa äänesti, kun tulos on ihan eri kuin meidän kisakatsomomme tulos. Joka siis tietysti on se paras arvio...
Näistä kirjoitellessamme kaveri kyseli lähdemmekö keväällä Kööpenhaminaan katsomaan viisuja paikan päälle. Kerranhan me olemme olleetkin, viime keväänä Malmössä, huikea hieno upea kokemus! Kööpenhaminaan emme lähde. Itse asiassa viisutiimin jäsen J ilmoitti selkeästi, ettei lähde enää ikinä koskaan minnekään päin Eurooppaa viisuihin, piste. Ne katsotaan kotona. Päästiin siis näin pitkälle kirjoituksissani, ennen kuin pääsemme tähän aiheeseen.
Euroviisut ovat ihan homostelua.
Tarkoituksellisen provosoiva väite. Tätähän väitetään, toiset ovat sitä mieltä, toiset eivät ole tällaisesta väitteestä kuulleetkaan. Mutta noin paikan päällä olleena voin sanoa: se on aivan totta. Eipä se mua haitannut, ihan sama, sama se millaisen väen kanssa viisuhuumaa juhlii, homo, hetero, aseksuaali, en mä sinne ole mennyt suhteita luomaan. Mutta ymmärrän, jos jollain hieman homoangstisella lyö yli. Musiikki on kaikille samaa, musiikin kokeminen samaa, show kaikille sama. Itse voisin sen suhteen ihan kepein mielin lähteä uudelleen minä vuonna tahansa. Mutta jos arvelee, ettei kestä katsoa ympärillään keskenään suutelevia miehiä ja on muutenkin aiheesta jotenkin herkästi ahdistuva... älä mene paikan päälle. Jäsen J tosiaan sanoi, ettei enää lähde, koki "sellaisten miesten" ottaneet homman liikaa valtaansa. Nyt turha kenenkään homon, lesbon, heteron tai minkä tahansa repiä pelihousujaan tästä tekstistä. En halua tällä tekstillä harmistuttaa ketään. Helppohan minun on heteronaisena kirjoittaa, ja pohtia miksi ja miten ja muuta. En tiedä. Kerron vaan kokemastani, näkemästäni, enkä arvostele sitä mihinkään suuntaan. Noin mainintana tämä, jos joku tätä tekstiä lukiessaan on lähtenyt keräämään kourallisen palkokasveja työntääkseen niitä vaikka molempiin sieraimiinsa.
Niin, jos joku mulle kauhistelee, että viisuthan ovat oikea homojen riemujuhla, myönnän sen kauhistelematta todeksi - ja tavallaan ymmärrän miksi. Viisut ovat kaiken omalaatuisen, campin, iloisuuden, pöhköilyn, hyvän musiikin, huonon musiikin ym. juhla. Viisuihin mahtuu mukaan kaikki - joten yleisöönkin mahtuu kaikki. Ennakkoluuloja on niin monessa paikassa, viisuhörhöilyssä ei. Voi olla vapaammin oma itsensä kuin monessa muussa jutussa. Viisut ovat hauskaa viihdettä, harmitonta (satunnaisia korruptiokriisejä sun muita draamatapauksia lukuunottamatta), ja viisut vetävät ehkä puoleensa ihan kaikenlaisia ihmisiä juuri sen vuoksi. Viisufani voi olla kuka vaan, millaisena vaan, oman itsensä lailla.
Minä itse en lähtisi vielä tänä vuonna uudestaan. Minulle syynä on se, että voisin pettyä koko juttuun, ja rankasti. Viime keväinen reissumme oli niin hulvaton, suomalaisena viisuissa olo oli yhtä riemua ja hymyä, vieraiden tsemppausta ja dingdongia! Kristan aiheuttama Ding Dong -huuma oli sellaista, etten voi kuvitella Softenginen - tai minkään muunkaan esiintyjän - pystyvän sellaiseen. Viisumuistoni ovat yhtä aurinkoa ja dingdongia, voisiko samanlaista olla nyt? En usko, joten pidän tämän muiston ja jääköön viisureissut nyt ainakin joksikin aikaa. Ehkä joskus.
Siihen asti... viisutiimimme pitää kisakatsomoita meidän olohuoneessa, ja seuraan mahtuu viisuintoisia, jotka ovat valmiita arvioimaan esityksiä virallisella pisteenlaskupisteytyksellä ja viettämään iltansa maailmanlaajuisen mahtavan viihdetapahtuman äärellä!
Ding dong!
torstai 6. helmikuuta 2014
Malta viisumaana
Kohtahan on seuraavan kansallisen viisukarsinnan aika! Tulevana viikonloppuna viisupaikasta kisataan Maltalla. Maltan television viisusivujen lista finaleisteista tuolla: KLIK! Perjantaina 7.2. kilpaillaan semifinaali ja lauantaina 8.2. finaali. Oma suosikkini on kappale Brand New Day, esittäjänä Davinia. Ihan mukavilta kuulostivat myös City Lady, esittäjänä Ryan Paul Abela - tosin esityksessä voisi olla enemmän särmää, nyt se on vain "melkein" tasolla sekä Coming Home, hurmaava kappale, esittäjänä Firefly. Hitaita oli paljon, saattoi siellä olla mukana hienojakin balladeja, mutta taidan olla päiväunen tarpeessa, kun hitaat saivat mut nukahtamaan keskin kappaleen...
Malta on mulle sellainen "keskinkertainen maa, joka ei oikein kiinnosta viisumaana". Kappaleet ovat olleet melko keskinkertaista kamaa ja live-esitykset myös. Paitsi tietysti ihana Chiara ja kolme osallistumiskertaansa. Ärsytysaste on matala, Malta ei ole koskaan lähettänyt viisuihin mitään totaalisen sekopäistä. Villeintä lienee vuonna 1999 15.sijoittunut Times 3 - Believe 'n peace, "foliopuvuissa" esiintyneen tyttötrion esitys. Esityksen paras anti ei ollut tyttöjen laulupuoli, vaan enemmänkin ulkomusiikillinen osaaminen. Melko miedosti riekkuu siis Malta.
Maltan ensimmäinen iso kolahdus mulle oli vasta viime keväänä, kun edustajana oli Gianluca hilpeän poppoonsa kanssa viisulla Tomorrow. Aluksi kuuntelin sitä ja ajattelin, että tjaah... ja kuuntelin lisää... ja halusinkin kuunnella lisää... Ja lopulta biisi vain kasvoi ihanaksi ja sai mut aina iloiselle mielelle. Ja Gianlucan ja poppoonsa esiintyminen saa mut iloiselle tuulelle! Livenä Malmö Arenalla esiintymisensä oli silkkaa iloa, yleisö lauloi mukana ja oli innoissaan, ja esiintyjät hymyilivät ja minä hymyilin ja ai että! Kisajärjestäjät olivat varmasti tyytyväisiä, Maltan esityksen ajan salissa oli sitä viisulogon mukaista "we are one" -tunnelmaa. Joku kyynikko voisi sanoa tuon iloisuuden olevan päälleliimattua, mutta se ei ole, feikillä ei koko salia sytytettäisi. Lavan ulkopuolellakin Gianluca toi iloa Malmössä, hän on ammatiltaan lääkäri ja kävikin viisureissulla poppoonsa kanssa lastensairaalassa tapaamassa lapsia, ja sama hymy sielläkin loisti! Iloinen loiste sai poppoon finaaliin ja finaalissa sijoitus oli hienosti kahdeksas.
Mutta sitten mun fiilisten höpöttelystä faktoihin... eli Malta viisumaana, olkaa hyvä:
Malta on Italian lailla maa, joka on osallistunut viisuihin, ei osallistunut viisuihin ja taas osallistuu viisuihin. Ensimmäisen kerran Malta osallistui euroviisuihin vuonna 1971, mutta heikon menestyksen takia jäi pois viisuista vuonna 1975. Paluun viisuihin Malta teki vuonna 1991. Ensimmäisillä osallistumiskerroillaan, v. 1971 ja v. 1972 Maltan viisu oli maltan kielellä, sen jälkeen ne on esitetty englanniksi.
Tässä näytettä maltan kielestä, Maltan ensimmäinen euroviisu. Kappale oli "Marija L-Maltija" eli Maria maltalainen, esittäjänä Joe Grech.
Tässä kakkossijoitetut viisut, vuoden 2002 7th Wonder, esittäjänä Ira Losco ja vuoden 2005 Angel, esittäjänä Chiara. Jälkimmäinen on viisuilijoiden kovasti tykkäämä, menestyy aina näissä "kaikkien aikojen viisu" -äänestyksissä. Chiara on edustanut Maltaa Euroviisuissa kolmesti, vuonna 1998 (kolmas sija), vuonna 2005 (toinen sija) ja vuonna 2009 (22. sija).
Malta on mulle sellainen "keskinkertainen maa, joka ei oikein kiinnosta viisumaana". Kappaleet ovat olleet melko keskinkertaista kamaa ja live-esitykset myös. Paitsi tietysti ihana Chiara ja kolme osallistumiskertaansa. Ärsytysaste on matala, Malta ei ole koskaan lähettänyt viisuihin mitään totaalisen sekopäistä. Villeintä lienee vuonna 1999 15.sijoittunut Times 3 - Believe 'n peace, "foliopuvuissa" esiintyneen tyttötrion esitys. Esityksen paras anti ei ollut tyttöjen laulupuoli, vaan enemmänkin ulkomusiikillinen osaaminen. Melko miedosti riekkuu siis Malta.
Maltan ensimmäinen iso kolahdus mulle oli vasta viime keväänä, kun edustajana oli Gianluca hilpeän poppoonsa kanssa viisulla Tomorrow. Aluksi kuuntelin sitä ja ajattelin, että tjaah... ja kuuntelin lisää... ja halusinkin kuunnella lisää... Ja lopulta biisi vain kasvoi ihanaksi ja sai mut aina iloiselle mielelle. Ja Gianlucan ja poppoonsa esiintyminen saa mut iloiselle tuulelle! Livenä Malmö Arenalla esiintymisensä oli silkkaa iloa, yleisö lauloi mukana ja oli innoissaan, ja esiintyjät hymyilivät ja minä hymyilin ja ai että! Kisajärjestäjät olivat varmasti tyytyväisiä, Maltan esityksen ajan salissa oli sitä viisulogon mukaista "we are one" -tunnelmaa. Joku kyynikko voisi sanoa tuon iloisuuden olevan päälleliimattua, mutta se ei ole, feikillä ei koko salia sytytettäisi. Lavan ulkopuolellakin Gianluca toi iloa Malmössä, hän on ammatiltaan lääkäri ja kävikin viisureissulla poppoonsa kanssa lastensairaalassa tapaamassa lapsia, ja sama hymy sielläkin loisti! Iloinen loiste sai poppoon finaaliin ja finaalissa sijoitus oli hienosti kahdeksas.
Mutta sitten mun fiilisten höpöttelystä faktoihin... eli Malta viisumaana, olkaa hyvä:
Malta on Italian lailla maa, joka on osallistunut viisuihin, ei osallistunut viisuihin ja taas osallistuu viisuihin. Ensimmäisen kerran Malta osallistui euroviisuihin vuonna 1971, mutta heikon menestyksen takia jäi pois viisuista vuonna 1975. Paluun viisuihin Malta teki vuonna 1991. Ensimmäisillä osallistumiskerroillaan, v. 1971 ja v. 1972 Maltan viisu oli maltan kielellä, sen jälkeen ne on esitetty englanniksi.
Tässä näytettä maltan kielestä, Maltan ensimmäinen euroviisu. Kappale oli "Marija L-Maltija" eli Maria maltalainen, esittäjänä Joe Grech.
No okei, laitan sen toisenkin maltankielisen, kun kerran vain nuo kaksi sillä kielellä on esitetty. Aikalailla kieli kuulostaa.... siansaksalta? Huomioikaa esiintyjäparin upeasti koordinoidut liikkeet ja tyylikkäät esiintymisasut, toisiinsa sopivat... Oi, tuota 1970-lukua! :-)
Voittoa ei vielä ole tullut, kakkoseksi kyllä kahdestikin, vuonna 2002 ja 2005. Huonoimpia sijoituksia ovat olleet vuodet 2007 ja 2008, jolloin Malta ei päässyt finaaliin, vaan passitettiin kotimatkalle jo semifinaaleista.Tässä kakkossijoitetut viisut, vuoden 2002 7th Wonder, esittäjänä Ira Losco ja vuoden 2005 Angel, esittäjänä Chiara. Jälkimmäinen on viisuilijoiden kovasti tykkäämä, menestyy aina näissä "kaikkien aikojen viisu" -äänestyksissä. Chiara on edustanut Maltaa Euroviisuissa kolmesti, vuonna 1998 (kolmas sija), vuonna 2005 (toinen sija) ja vuonna 2009 (22. sija).
Lopuksi... Saisiko olla korvamato, anyone? This is the night this is the night... Kurt Callejan esittämä viisu This is the night vuodelta 2012.
Suunnitteilla on...
tutkailla mistä kaikesta maltalaisesta viisukamasta tykkään. Nimittäin seuraavana viisuedustajansa valitsee Malta, 8.2. Viime vuoden Gianluca oli kyllä ihan loistavan söötti! Mutta joo maltalaista kamaa kattelen, mitä kaikkea kivaa sieltä on tullut.
Toisekseen ajattelin tehdä semmoisen perinteisen bloggareiden A-Ö-postaussarjan. No Ö on sellainen kirjan mistä en heti keksi viisuaiheista juttua, mutta kyllä se siihen Ö:hön mennessä varmaan avautuu...
Eli A:llä lähdetään, ja se voi olla aivan a kuten absurdia, eli liittyä a-kirjaimeen etäisesti, mutta hatarasti.
Kauheasti on kaikkea mitä päässä pyörii, pitikin eräiden henkilöiden innostaa "viisublogi olisi kiva". Siitäs saatte kun kirjoitan jotain Afrika Paprika -kamaa.
Afrika paprikahan tulee vuoden 2006 Kroatian edustusbiisistä, Severinan Moja stiklasta. Tuli mieleen kerran juustotiskillä, kun huomasin Violan African paprika -tuorejuuston. Piti heti kommentoida kaverille "haa kato viisujuusto niinkuin sinä Kroatian biisis..." ja siinä kohden tajusin lopettaa. Kunnia meni, mutta maine kasvoi.
Jer još trava nije nikla
Tamo gdje je stala moja štikla...
... ruoho ei kasva siellä mihin korkeat korkoni ovat astuneet...
Toisekseen ajattelin tehdä semmoisen perinteisen bloggareiden A-Ö-postaussarjan. No Ö on sellainen kirjan mistä en heti keksi viisuaiheista juttua, mutta kyllä se siihen Ö:hön mennessä varmaan avautuu...
Eli A:llä lähdetään, ja se voi olla aivan a kuten absurdia, eli liittyä a-kirjaimeen etäisesti, mutta hatarasti.
Kauheasti on kaikkea mitä päässä pyörii, pitikin eräiden henkilöiden innostaa "viisublogi olisi kiva". Siitäs saatte kun kirjoitan jotain Afrika Paprika -kamaa.
Afrika paprikahan tulee vuoden 2006 Kroatian edustusbiisistä, Severinan Moja stiklasta. Tuli mieleen kerran juustotiskillä, kun huomasin Violan African paprika -tuorejuuston. Piti heti kommentoida kaverille "haa kato viisujuusto niinkuin sinä Kroatian biisis..." ja siinä kohden tajusin lopettaa. Kunnia meni, mutta maine kasvoi.
Jer još trava nije nikla
Tamo gdje je stala moja štikla...
... ruoho ei kasva siellä mihin korkeat korkoni ovat astuneet...
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Suomi 2014
Tänä vuonna Suomea edustaa Softengine biisillä Something better. Softengine on muutama vuosi sitten Seinäjoella perustettu yhtye, varsin kiva soundi yhtyeellä on, mutta katsotaan miten esiintyminen ja kokonaisuus toimivat ISOLLA areenalla toukokuussa. Ei tarvitse kyllä Suomen yhtään hävetä tällä esityksellä, mitä muutamia valittuja olen nähnyt muista maista, niin huh-huh. En mainitse nyt mitään maita erityisesti... Ukraina... Kiinnostaa nähdä millainen tästä tulee, kun tämä viritetään viisukuntoon!
Se on nyt sitten tässä, blogiyritelmä!
Viime vuonna viisureissua suunnitellessa ja viisuhuumassa touhotin viisuista jonkin verran Facebookissa... Jonkin verran = holtittomasti, tauotta ja sekopäisesti.
Silloin kaverit ehdottelivat mulle viisublogin aloittamista. En tiedä olisiko se heistä hyvä idea vain siksi, että Facebook pysyisi hieman viisuvapaampana alueena vai miksi... Asia unohtui sittemmin - tähän päivään asti.
Tänään fb-kaverini kysyi minulta:
"Tuleeko tänä keväänä Päivin viisublogia?"
Johon vastasin lyhyesti ja ytimekkäästi (joo, sarkasmi on todellakin sallittua tässä blogissa...):
"Ehkä hieman hiljaisempaa sillä alalla... mutta sen sanon, että Suomen viisu on ihan soma, muttei ainakaan nykymuodossa esityksenä pottia räjäyttävä, Sveitsi ei onnistu lähettämään toistamiseen hienoa viisua ja Ukraina... No, tick tock ja olen ihan sanaton. Enkä ihastuksesta. Kadehdin avoimesti ruotsalaisia - heillä on Melodifestivalen, heillä viisukarsinnat ovat isompaa viihdettä kuin itse Euroviisut. Heja Sverige!
Viime vuoden jälkipelien jälkeisen ketutuksen hiukan nyt hälvettyä toivon, että tänä vuonna finaaliin pääsisivät hyvät kappaleet. Eivät hyvä-veli-entisen-Neuvostoliiton-alueella-viisut. Mutta. Lopussa kärkisijoilla ovat Ukraina, Azerbaidzan, Georgia, Armenia, ja vielä kerran Azerbaidzan. Ja nähdään varmasti upeiden viisujen putoamisia sen vuoksi. Jotkut maat pelaavat tuota peliä rehellisemmin kuin muut ja jotkut... no, epärehellisyys on sitä luokkaa, että koko viisuorganisaation velttous sen kitkemiseen ketuttaa mua. Tuo itäviisu-mafia on kuin viisuilun doping, ja urheilussa sentään on anti-doping-toimintaa.
Mut joo seurannassa on moni maa ja tuloksia alkaa jo pikkuhiljaa tulla, monessa maassa itse asiassa helmikuussa karsinnat, kuten Eesti Laul, mun eniten seuraama viisukarsinta. Siellä sentään paikasta kisaavat maassa jo tunnetut artistit, joilla on esiintymiskokemusta ja karismaa. Ei sillä etteikö näillä UMK:n esiintyjillä olisi, mutta jotenkin pöhköä kun suurin osa muista maista valitsee suosituista esiintyjistä viisuedustajan, meillä taas... ei.
Heh, tässä tuli tämmöinen viisupoliittinen ja organisaatiokriittinen analyysi."
Tämän kirjoitettuani tajusin, että ehkäpä, vain ehkäpä fb-kaverini ansaitsevat tämän blogin. Ihan vaan siksi, etteivät Euroviisut pamahda heille päin naamaa heti kun avaavat Facebookin. Paitsi tietysti innokkaasti Facebookiin laittamani blogi-kirjoitusten linkit hypähtävät somasti heti näkösälle, mutta no. Kaikkea ei voi saada, ei edes täysin viisumaininnoista vapaata helmi-toukokuuta, jos on vahingossa sattunut minuun tutustumaan.
Olen pahoillani.
Tai jotain...
Silloin kaverit ehdottelivat mulle viisublogin aloittamista. En tiedä olisiko se heistä hyvä idea vain siksi, että Facebook pysyisi hieman viisuvapaampana alueena vai miksi... Asia unohtui sittemmin - tähän päivään asti.
Tänään fb-kaverini kysyi minulta:
"Tuleeko tänä keväänä Päivin viisublogia?"
Johon vastasin lyhyesti ja ytimekkäästi (joo, sarkasmi on todellakin sallittua tässä blogissa...):
"Ehkä hieman hiljaisempaa sillä alalla... mutta sen sanon, että Suomen viisu on ihan soma, muttei ainakaan nykymuodossa esityksenä pottia räjäyttävä, Sveitsi ei onnistu lähettämään toistamiseen hienoa viisua ja Ukraina... No, tick tock ja olen ihan sanaton. Enkä ihastuksesta. Kadehdin avoimesti ruotsalaisia - heillä on Melodifestivalen, heillä viisukarsinnat ovat isompaa viihdettä kuin itse Euroviisut. Heja Sverige!
Viime vuoden jälkipelien jälkeisen ketutuksen hiukan nyt hälvettyä toivon, että tänä vuonna finaaliin pääsisivät hyvät kappaleet. Eivät hyvä-veli-entisen-Neuvostoliiton-alueella-viisut. Mutta. Lopussa kärkisijoilla ovat Ukraina, Azerbaidzan, Georgia, Armenia, ja vielä kerran Azerbaidzan. Ja nähdään varmasti upeiden viisujen putoamisia sen vuoksi. Jotkut maat pelaavat tuota peliä rehellisemmin kuin muut ja jotkut... no, epärehellisyys on sitä luokkaa, että koko viisuorganisaation velttous sen kitkemiseen ketuttaa mua. Tuo itäviisu-mafia on kuin viisuilun doping, ja urheilussa sentään on anti-doping-toimintaa.
Mut joo seurannassa on moni maa ja tuloksia alkaa jo pikkuhiljaa tulla, monessa maassa itse asiassa helmikuussa karsinnat, kuten Eesti Laul, mun eniten seuraama viisukarsinta. Siellä sentään paikasta kisaavat maassa jo tunnetut artistit, joilla on esiintymiskokemusta ja karismaa. Ei sillä etteikö näillä UMK:n esiintyjillä olisi, mutta jotenkin pöhköä kun suurin osa muista maista valitsee suosituista esiintyjistä viisuedustajan, meillä taas... ei.
Heh, tässä tuli tämmöinen viisupoliittinen ja organisaatiokriittinen analyysi."
Tämän kirjoitettuani tajusin, että ehkäpä, vain ehkäpä fb-kaverini ansaitsevat tämän blogin. Ihan vaan siksi, etteivät Euroviisut pamahda heille päin naamaa heti kun avaavat Facebookin. Paitsi tietysti innokkaasti Facebookiin laittamani blogi-kirjoitusten linkit hypähtävät somasti heti näkösälle, mutta no. Kaikkea ei voi saada, ei edes täysin viisumaininnoista vapaata helmi-toukokuuta, jos on vahingossa sattunut minuun tutustumaan.
Olen pahoillani.
Tai jotain...
torstai 16. tammikuuta 2014
Esittämiskieli... englanti, plääh!
Katselen
Viron aamutelevisiota, jossa joka aamu esiintyy yksi Eesti Laul
-kilpailija. Jännä kun moni esittää kappaleensa viroksi, ei
englanniksi...Suomessa taitaa olla prosentit toisin päin,
Euroviisu-karsijat esittävät kappaleensa enimmäkseen englanniksi. Jos
syynä arvelu, ettei suomen kielellä pärjää kun kukaan ei tajua, niin
jännää sekin, että Viro pärjännyt ihan mainiosti vironkielisilIäkin kappaleilla.
Toissavuonna Ott Lepland ja Kuula - kuudes finaalissa.
No OK, Viron
Euroviisuvoitto tuli kyllä englanniksi lauletulla viisulla... Mut omalla
kielellä menestyminen ei siis ole mahdotonta. Ei se kieli sijoitukseen
vaikuta niinkään, vaan biisi. Hyvä on hyvä vaikka millä kielellä.
Tässä kohden viisutiimin jäsen P voi kommentoida voiko esim. kreikaksi laulettu viisu olla hyvä... Mitään ei tajua. Suurin osa Eurooppaa ei tajua. Sijoitus kuudes finaalissa. Koza Mostra. <3
Tässä kohden viisutiimin jäsen P voi kommentoida voiko esim. kreikaksi laulettu viisu olla hyvä... Mitään ei tajua. Suurin osa Eurooppaa ei tajua. Sijoitus kuudes finaalissa. Koza Mostra. <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)