perjantai 7. helmikuuta 2014

Blogin syvin olemus ja viisuhuuma-analyysia

Viisu- ja blogiajatuksia... Juttelin kaverin kanssa Facebookin chatissa ja keskustelun päätteeksi hän kehotti kirjoittamaan keskustelussa kirjoittamani asiat blogiin - "Näistä mitä sie miulle nyt kirjoitat, voisit ihan hyvin kirjoittaa blogiin kans. Vai sellaista meininkiä siellä. En oo kyllä ikinä ajatellut asiaa tuosta vinkkelistä." Joten ajattelin sitten poimia ne jutut ja kirjoittaa niistä blogiin. Tadaa.

Blogin aloittaminen on ollut kyllä mielessä, jo itseni iloksi. Saan samaan paikkaan asiat, jutut, muistot, videolinkit, sivulinkit, kaikki mitä pikkuhiljaa kerääntyy, talteen. On myös kovasti ideoita, joista haluaisin kirjoittaa, kuten rakkauteni kunnon vanhanajan rrrranskankielisiin viisuihin. Niistä moni on menestynyt hienosti suomennoksenakin, kuten esim. Puu, penkki, puistotie, Lintu ja lapsi, Nuoruus on seikkailu. Saan jutut itselleni talteen ja muut pääsevät nauttimaan viisuhuumasta ympäri vuoden blogini kautta. Toivottavasti pääsevätkin nauttimaan, eikä päinvastoin aiheudu kärsimystä maailmankaikkeudelle... ;) Jotkut asiat voivat aiheuttaa kärsimystä, esim. jos erehdyn linkittämään Irlannin Dustin the Turkeyn tai muuta vastaavaa.. Verka Serduchka... S.A.G.A.P.O. (sen koreografia ja livelaulu...). Voisinhan tehdä myös yhden kirjoituksen Viisutiimin jäsen J:n iloksi, käsittelen siinä havainnollistavin esimerkein Euroviisujen lyhyimpiä hameita ja shortseja kautta aikojen.

Lisäarvona blogille: onhan se hyvä jos saa jonkun koukutettua seuraamaan viisuprosessia, talvesta kevääseen, ja ympäri vuoden menneitä viisuja, entisten viisuilijoiden nykyisiä touhuja ym.
Ja ovathan viisut viihdemaailmassa sellainen erikoinen juttu, viisut, ettei toista ole. Malmössä tavattiin Euroopan ulkopuolelta viisuja katsomaan tulleita, mm. Australiasta, Uudesta-Seelannista, he kadehtivat Eurooppaa viisujen vuoksi. Euroviisujen televisiolähetys on yksi katsotuimmista ei-urheilutapahtumista. Maailmanlaajuisesti arvioidaan 100 miljoonan ihmisen katsovan viisuja joka vuosi televisiosta, isoimmat arviot ovat jopa 600 miljoonaa. Euroviisuja katsotaan Euroopan ulkopuolella, useissa kymmenissä maissa kuten esimerkiksi Australia, Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti, Filippiinit, Thaimaa, Kiina, Egypti, Meksiko, Brasilia, Argentiina, Japani, Argentiina, Etelä-Korea, Jordania... maita joka puolella maailmaa. Vuodesta 2000 viisuja on voinut seurata myös internetissä, eli ne katsojaluvut vielä televisiokatsojien lisäksi... Ihan reippaasti ja rohkeasti uskallan väittää, että Euroviisut ovat yksi maailman suurimmista viihdetapahtumista!

Viisut ovat itselleni mahtava mahdollisuus toteuttaa intoani järjestää teemajuttuja ja -juhlia. Intoilen viisutiimimme jäsen P:n eli Pepin kanssa viisuista jo kuukausia etukäteen. Mietimme mitä viisukatsomossa tarjotaan ja mikä on vaatetuksen teema. Poimimme ruoka- ja vaateideat mm. järjestävän maan ja omien sen vuoden viisusuosikkiemme mukaan. Varsinaisena viisuiltana sitten katsotaan koko porukka (lapsetkin) telkkarista viisuja, tulostamme esiintyjälistat pisteiden antoa varten, jokaiselle omansa. Loppuillasta mieheni, viisutiimin jäsen J sitten laskee kisakatsomomme pisteet (ja tietysti insinöörinä väsää excel-taulukon aiheesta). Viisujen sijoitusten selvittyä pääsemme sitten analysoimaan kuinka huonosti Eurooppa äänesti, kun tulos on ihan eri kuin meidän kisakatsomomme tulos. Joka siis tietysti on se paras arvio...

Näistä kirjoitellessamme kaveri kyseli lähdemmekö keväällä Kööpenhaminaan katsomaan viisuja paikan päälle. Kerranhan me olemme olleetkin, viime keväänä Malmössä, huikea hieno upea kokemus! Kööpenhaminaan emme lähde. Itse asiassa viisutiimin jäsen J ilmoitti selkeästi, ettei lähde enää ikinä koskaan minnekään päin Eurooppaa viisuihin, piste. Ne katsotaan kotona. Päästiin siis näin pitkälle kirjoituksissani, ennen kuin pääsemme tähän aiheeseen.

Euroviisut ovat ihan homostelua.

Tarkoituksellisen provosoiva väite. Tätähän väitetään, toiset ovat sitä mieltä, toiset eivät ole tällaisesta väitteestä kuulleetkaan. Mutta noin paikan päällä olleena voin sanoa: se on aivan totta. Eipä se mua haitannut, ihan sama, sama se millaisen väen kanssa viisuhuumaa juhlii, homo, hetero, aseksuaali, en mä sinne ole mennyt suhteita luomaan. Mutta ymmärrän, jos jollain hieman homoangstisella lyö yli. Musiikki on kaikille samaa, musiikin kokeminen samaa, show kaikille sama. Itse voisin sen suhteen ihan kepein mielin lähteä uudelleen minä vuonna tahansa. Mutta jos arvelee, ettei kestä katsoa ympärillään keskenään suutelevia miehiä ja on muutenkin aiheesta jotenkin herkästi ahdistuva... älä mene paikan päälle. Jäsen J tosiaan sanoi, ettei enää lähde, koki "sellaisten miesten" ottaneet homman liikaa valtaansa. Nyt turha kenenkään homon, lesbon, heteron tai minkä tahansa repiä pelihousujaan tästä tekstistä. En halua tällä tekstillä harmistuttaa ketään. Helppohan minun on heteronaisena kirjoittaa, ja pohtia miksi ja miten ja muuta. En tiedä. Kerron vaan kokemastani, näkemästäni, enkä arvostele sitä mihinkään suuntaan. Noin mainintana tämä, jos joku tätä tekstiä lukiessaan on lähtenyt keräämään kourallisen palkokasveja työntääkseen niitä vaikka molempiin sieraimiinsa.

Niin, jos joku mulle kauhistelee, että viisuthan ovat oikea homojen riemujuhla, myönnän sen kauhistelematta todeksi - ja tavallaan ymmärrän miksi. Viisut ovat kaiken omalaatuisen, campin, iloisuuden, pöhköilyn, hyvän musiikin, huonon musiikin ym. juhla. Viisuihin mahtuu mukaan kaikki - joten yleisöönkin mahtuu kaikki. Ennakkoluuloja on niin monessa paikassa, viisuhörhöilyssä ei. Voi olla vapaammin oma itsensä kuin monessa muussa jutussa. Viisut ovat hauskaa viihdettä, harmitonta (satunnaisia korruptiokriisejä sun muita draamatapauksia lukuunottamatta), ja viisut vetävät ehkä puoleensa ihan kaikenlaisia ihmisiä juuri sen vuoksi. Viisufani voi olla kuka vaan, millaisena vaan, oman itsensä lailla.

Minä itse en lähtisi vielä tänä vuonna uudestaan. Minulle syynä on se, että voisin pettyä koko juttuun, ja rankasti. Viime keväinen reissumme oli niin hulvaton, suomalaisena viisuissa olo oli yhtä riemua ja hymyä, vieraiden tsemppausta ja dingdongia! Kristan aiheuttama Ding Dong -huuma oli sellaista, etten voi kuvitella Softenginen - tai minkään muunkaan esiintyjän - pystyvän sellaiseen. Viisumuistoni ovat yhtä aurinkoa ja dingdongia, voisiko samanlaista olla nyt? En usko, joten pidän tämän muiston ja jääköön viisureissut nyt ainakin joksikin aikaa. Ehkä joskus.

Siihen asti... viisutiimimme pitää kisakatsomoita meidän olohuoneessa, ja seuraan mahtuu viisuintoisia, jotka ovat valmiita arvioimaan esityksiä virallisella pisteenlaskupisteytyksellä ja viettämään iltansa maailmanlaajuisen mahtavan viihdetapahtuman äärellä!

Ding dong!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juries, may I have your votes, please...