lauantai 22. helmikuuta 2014

Superlauantaiden sarja alkaa...


Hoo, superlauantait, ne alkavat! Eli karsinta-semifinaalien ja -finaalien ruuhka, suorastaan. Siinä sitä on sähinää kun yrittää seurata useaa eri live-streamia yhtä aikaa, singahtaa toisen maan nettilähetykseen jos siellä olisi just kuunneltavaa parempi biisi... Lisäksi pätkivät streamit aiheuttavat stressiä ja karmeat biisit ja esitykset myötähäpeää. Eli justiinsa hyvää lauantaiviihdettä! Eläköön! Nyt alkaa nousta todellinen viisufiilis, pikkuhiljaa pikkuhiljaa...

Tämän päivän ohjelma:

LIETTUA:
  • kappalevalinnan finaali, siis valitaan edustusviisu, muttei vielä esittäjää sille
  • esittäjä valitaan viikon kuluttua
  • nettilähetys klo 21.00 - 23.00

UNKARI
  • finaali
  • nettilähetys 21.20 - 23.30, useita vaihtoehtoja (jospa joku toimisi), stream1, stream2A tai stream2B, stream3
 LATVIA
  •  finaali
  • nettilähetys 21.25 - 00.35, kaksi vaihtoehtoa, stream1, stream2
MAKEDONIA
  • edustusviisun ensiesitys, viisuedustaja Tijana Dapčević
  •  nettilähetys 22.30 - 23.35, stream
ESPANJA
  • finaali
  • nettilähetys 23.00 - 00.15, kaksi vaihtoehtoa, stream1, stream2
Niin ja tietty Melodifestivalenin 4.osakilpailu, sen mä sitten katson telkkarista SVT:ltä... Helpottaa hieman kun yksin on telkkarissa eikä enää yhtä ikkunaa lisää koneella... Ja jos joku muistaa vuosituhannen vaihteessa discopoppis-Alcazarin, niin joo, ovat tänään kisaamassa Melodifestivalenissa. Viime vuonna Melodifestivaleniin koottiin Army of Lovers kasaan. Miksi oi miksi meillä on UMK? Kun naapurissa ei etsitä "uutta musiikkia" vaan suosittua, varmasti esitettyä musiikkia, ja tehdään siitä etsinnästä Euroviisuja isompi kansanjuhla... En ole Ruotsille kateellinen eilisestä lätkäottelu-voitosta, mutta Melodifestivalenista olen...

Nyt eikun töllöttämään! Tai no ei nyt. Vielä saa tuijottaa tyhjää lähetysruutua, jossa lukee täysin käsittämättömällä kielellä jotain, ainakin Unkarissa näin, varmaan kertovat, että hei höperö mene jo pois, oot täällä etuajassa.

Ja hei, turha sitten ajatella, että ohi on, sitten Espanjan ja Latvian illan viimeisinä lopetettua lähetyksensä. Tästä se vasta alkaa. Toukokuuta kohti!

Muokkaus muokkaus muokkaus!

Viisuiltaa valvottu, ja viisuja valittu. Ihan samaa mieltä en ehkä ole, mutta näillä mennään. Ilahduin Latvian valinnasta, hassun hupsu poppoo, ja voiton selvittyä olivat söötin liikuttuneita ja hämmentyneitä voitostaan.

Aarzemnieki - Cake to bake

Unkarissa valittiin nuori mies esittämään melkoisen perus-discohumppaa. Siis kappale kuulostaa perushölkältä, mutta rankka aihe, perheväkivalta (lasta kohtaan). Kaikkea sitä... Ehkä aika vaikea viisubiisiksi, mutta toisaalta kuinka moni sitten sanoja kuuntelee ja ymmärtää, onko se sitten hyvä vai huono tämän kannalta, en tiedä...

András Kállay-Saunders - Running:

Espanja... Balladi. Kovaa ja korkealta. Olen hyvin hidas syttymään balladeille, vaatii tovin, ennen kuin löydän niistä mitään. Sitten saatan kyllä rakastua repsahtaa totaalisesti, kuten kävi Viron Kuulan kanssa. En tiedä miten tämän kanssa käy, ei ainakaan herännyt yhtään wow-fiilistä. PAITSI laulajan suhteen, oi, miten kaunis, silleen vanhan ajan elokuvatähtien tyyliin.

Ruth Lorenzo - Dancing in the rain

Makedonia esitteli viisunsa, esittäjä oli valittu jo aiemmin, tänään julkaistiin edustusbiisi. Joka on perushuttua, toisesta korvasta sisään toisesta ulos, ja kun loppui en muistanut enää kuin kappaleen nimen. Hyvä kun sentään sen.

Tijana Dapčević - To the sky

Yhä vingun ja vikisen viime vuoden vuoksi, jolloin Makedonia ensin julkaisi hienon edustuskappaleen, totesivat sitten etteivät laitakaan sitä Euroviisuihin, ja vaihtoivat toiseen. Tämä uusi valinta, Pred da se razdeni, oli aivan kauhea pettymys mulle kun olin jo rakastunut ensimmäiseen kappaleeseen. Mutta oli se lopullinen edustusbiisi kuitenkin parempi kuin tämänvuotinen... Tässä viime vuoden kappale, joka ei viisuihin asti päässyt, ikävä kyllä:

Esma & Lozano - Imperija

Joo, ja Melodifestivalenin semifinaali kisattiin myös, ja finaaliin menivät suoraan Anton Ewald kappaleella Natural ja Alcazar kappaleella Blame It On The Disco. Andra chanseniin menivät Ammotrack kappaleella Raise Your Hands ja Ellinore Holmer kappaleella En Himmelsk Sång. Andra Chansen = kappaleet, jotka eivät pääse suoraan finaaliin, mutta pääsevät vielä toisen kerran kisaamaan finaalipaikasta andra chansenissa, toisessa mahdollisuudessa. Tästä viittä vaille putoajien semistä ei ole singahtanut aiemmin suuria voittajia, mutta Ruotsin viime vuoden viisuedustaja, Robin, pääsi juuri andra chansenin kautta finaaliin ja voitti sen, pääsi viisuedustajaksi.



Alcazar - Blame It On The Disco


Ja jos mietitte mistä tuo nimi Alcazar on tuttu, niin vuosituhannen vaihteestahan se... Ainakin tää soi silloin paljon (liikaakin...). Näitä legendaarisia wanhoja discohittejä: Crying at the discoteque

torstai 20. helmikuuta 2014

Pollapönk... että mitä?

Islannin karsinta oli viime viikonloppuna. Olipahan kaikenlaista joikhaajaa heillä yrittämässä, ja lopulta karsintafinaalissa nätti tyttö ja komea mies ja reipas bändi ja... Pollapönk.

Pollapönk herätti jotain mielleyhtymiä viime vuoden Eesti Laul -finalistiin Winny Puhhiin, vaikkei yhtyeissä ja biiseissä oikeastaan paljon yhteistä ole. Silti jotenkin tuli sellainen laimea Winny Puhh -fiilis. Erittäin laimea siis, siinä missä Winny Puhh oli pläjäys isolla, raa'alla merilohella päin näköä, on Pollapönk turskaa epäsovinnaisella tavalla valmistettuna.

Voin kyllä tätäkin katsellessa kuvitella islantilaisten fiiliksiä kun Pollapönk voitti karsinnan, osa varmasti riemuitsee ja osa tuntee suunnatonta häpeää... "Tommosta sontaa lähetetään ja miltä ne näyttääkin!" Mä kyllä tällä hetkellä valitsen sen riemun, ainahan on mukava katella miehiä vanhoissa kunnon teryleeniverkkareissa! Mikäs sen parempaa! Kappale oli mukava, ihan kiva, vähän jäi laimeaksi kyllä. Tuolla näöllä ja asenteella voisi biisissä olla hiukka enempi potkua... No, tämä oli karsintavaihe, katsotaan miten kappaletta viisuviritetään. Olen kuitenkin toiveikas, että Islanti piristää viisuiltaani sitten toukokuussa, ettei ihan jokainen kappale ole vessatauko.



Ja kun kerran Winny Puhhin mainitsin, niin tottahan toki täytyy tähän laittaa myös heidän viisutyrkkynsä, Meie cundimees üks korsakov läks eile Lätti. Sanokaapas tuo oikein monta kertaa nopeasti peräkkäin. Jepjep. Ja sitten antaa palaa:


(ja tarvitseeko mainitakaan: tykkäsin... olisi ollut niin komeaa jos Winny Puhh olisi päässyt edustamaan Viroa viisuissa...)

perjantai 14. helmikuuta 2014

C... pakkohan sen on olla Carola

Carola. Yksi viisukuningattarista, ehdottomasti, tykkäsi hänestä tai ei. Viisukuningatar - ja tuulikoneiden ruhtinatar. Jep.

Ekan kerran Carola oli tekemisissä Euroviisujen kanssa osallistuessaan Melodifestivaleniin vuonna 1983. Melodifestivalen on legendaarinen laulukilpailu (no legendaarinen ainakin viisuhörhöjen keskuudessa), jossa valitaan Ruotsille viisuedustaja. Carolahan nykäisi Främling-kappaleella viisupaikan ihan nipsnaps vaan, huippupistein. Sinä vuonna viisut pidettiin Münchenissa, siellä Främling sijoittui kolmanneksi. Heja Sverige!

Tovin viisutauon jälkeen (ja gospel-musiikkikauden ym.) Carola osallistui Melodifestivalenille vuonna 1990 ja sijoittui toiseksi kappaleella Mitt i ett äventyr. Ihan oma sijoitus olisi pitänyt antaa koreografialle, erityisesti aivan kappaleen alussa... Tämän kuullessa tulee fiilis, että täytyy kesken normaalin kävelyn hypähdellä ja singahdella sinne tänne...

Seuraavana vuonna taas kisailemaan, ja sekä Melodifestivalenin että Euroviisujen voitto Roomassa viisulla Fångad av en stormvind. Viisuvoitto vm. 1991 tuli täpärästi, sijoitukset tarkistamalla, koska Ranskan viisu oli tasapisteissä... siinä tilanteessa tarkistetaan kummalla on enemmän ykkössijoja, enemmän kakkossijoja jne. kunnes löytyy se kummalla niitä enemmän -> voitto. Carolalla oli ykkössijoja Ranskan Aminan kanssa yhtä monta, mutta kakkossijoja Carolalla oli enemmän, ja voitto räpsähti Ruotsiin.

Kolmas kerta jne. eli vielä kerran, Carola osallistui vuoden 2006 Melodifestivaleniin kappaleella Evighet. Voittohan sitä tuli Melodifestivalenissa, ja Euroviisuissa Ateenassa ensin semifinaalin kautta finaaliin karsinut Carola esitti kappaleen englanniksi, Invincible. Ruotsi sijoittui kisassa viidenneksi. Niin, hyvä vaan kun sijoittui muualle kuin ykköseksi, vuosi 2006 on Se Legendaarinen Vuosi kun Suomi voitti Euroviisut!
[offtopic]Lordi voitti silloin Euroviisut kappaleella Hard Rock Hallelujah, viisu sai siihenastisista korkeimmat pisteet, 292 pistettä. Oli nimittäin vuoden 2006 Euroviisut melkoisen tyrmäävää seurattavaa, ihan dippadappadui oltiin... Silloin viisuja seuraavana aamuna mietin erästä wanhaa sanontaa, pohdiskelin, mahtaakohan helvetissä olla kovinkin kylmä nyt kun se oli jäätynyt...[/offtopic]


Näimme viisureissulla Carolan livenä, viisujen finaalin väliaikaohjelmassa, joka esitteli Ruotsia. Olin kyllä tikahtua, se oli niiiiin loistava. Isolla lavalla esiintyjä huudahti kävelysillan toisessa päässä olevan pienen lavan suuntaan: "Carola!" Carola aloitti laulun, mutta sitten tuulikone voimistui... voimistui... voimistui... ja huis, lennätti Carolan lavalta. Sananmukaisesti fångad av en stormvind...

Aika näpsäkkää menoa Carolalla vieläkin on. Tässä todisteaineistoa viime vuoden (eli 2013) Melodifestivalenin finaalista.. Legendaarinen biisi, olin 11-vuotias kun Carola osallistui sillä viisuihin, ja muistan kappaleen vaikka mut herättäisi keskellä yötä ja käskisi laulamaan Främlingiä. Ja onhan Carola aikamoinen viisukuningatar, tosiaan. Itsellä Carola on mennyt sellaista aaltomaista linjaa... Främling räjäytti potin, sitten välillä Carola ei ollut lainkaan kiinnostava mun mielestä, päinvastoin, ja nyt taas arvostan, yhä 31 vuotta Främlingin jälkeen Carola on Ruotsin - ja koko Euroviisujen - kuningatar, kyllä mä niin väitän.


sunnuntai 9. helmikuuta 2014

B niinkuin BIG5

BIG5, viisi suurta. Maat, joiden ei tarvitse karsia päästäkseen finaaliin... Mitämitä?

Aluksi oli BIG4, Ranska, Espanja, Saksa ja Iso-Britannia. Vuodesta 1999 niillä on ollut EBU:n (Euroopan yleisradiounioni) suurimpina rahoittajamaina automaattisesti osallistumisoikeus, eli paikka suoraan finaaliin. Vuonna 2011 Italia palasi Euroviisuihin 13 vuoden paussin jälkeen, ja nappasi itselleen viidennen paikan "suurien" joukossa. Tadaa, siinä BIG5.

Näiden maiden ei siis tarvitse karsia finaalipaikastaan, vaan ovat viisujen järjestäjämaan lisäksi automaattisesti finalisteja. Semifinaaleissa saavat kyllä äänestää, vaikka eivät osallistu (semeissä äänestetään siinä finaalissa, johon itse osallistutaan). Viisi suurta ja isäntämaa arvotaan, ja arvonnan perusteella kolme äänestää 1. semifinaalissa ja kolme 2. semifinaalissa. 

Ja mitäs mukavaa nämä viisi ovat meille viisuissa tarjoilleet... Ei, en linkitä Ranskasta mun kaikkien aikojen viisuykköstä, L'oiseau et l'enfant, vaan vaihtelun vuoksi jotain muuta. Jotain ihan muuta, joka oli pitkään meidän keskimmäisen lapsen, silloin 7-vuotiaan pojan supersuosikki.

lauantai 8. helmikuuta 2014

A niinkuin Alvedansen

Aloitanpa toteuttamaan ajatustani aakkosellisista viisujutuista. Teen joka kirjaimesta oman tekstinsä, ja kirjain voi johtaa mihin tahansa...

Tänään se johtaa keijukaisten ja haltioiden taianomaiseen tanssiin:

Alvedansen

Alvedansen on Norjan vuoden 2006 edustuskappale, sen esitti Christine Guldbrandsen. Alvedansen sijoitus finaalissa oli 14/24. Minun omalla viisulistallani tämä on yksi kaikkien aikojen viisuista, hurmaava, maaginen tanssiinkutsu kesäyössä.

Alvedansenin menestys noin norjalaisittain oli kohtuullinen - Norjahan osallistui viisuihin ensimmäistä kertaa 1960 ja on sen jälkeen Suomen ja muutaman muun maan kaverina keräillyt runsaasti viimeisiä sijoja ja nollapisteitä. Norja on tosin keräillyt ääripäitä Suomea enemmän, sekä voittoja (3 kertaa, 1985, 1995 ja 2009), että nollapisteitä (4 kertaa, 1963, 1978, 1981, 1997). 

Alvedansen esitetään norjaksi. Aiemmin viisuissa oli kielisääntö, eli kappale piti esittää jollain maan virallisesta kielestä. Kielisääntö oli voimassa 1966-1972 sekä 1978-1998. Ennen vuotta 1966 kielisääntöä ei ollut, edustavat maat esittivät kappaleet omalla kielellään - kunnes tuli Ruotsi ja vetäisi biisin englanniksi. Tadaa, tehtiin kielisääntö. Kielisäännön vapauduttua Norja on esittänyt kaikki muut viisunsa englanniksi, vain Alvedansen on esitetty norjan kielellä. 

Ihastuin Christineen ja Alvedanseniin valtavasti, ja olen viisujen jälkeenkin seuraillut Christinen musiikkiuraa. Jos hänen musiikkiinsa haluaa tutustua, tässä linkki soittolistaan, jossa norjankielisen levyn "Christine" kappaleet. Christine on myös julkaissut kaksi levyä englanniksi, Surfing in the air ja Moments. Itse kuitenkin pidän eniten norjankielisestä tuotannostaan, vaikka upeahan Christine on myös englanniksi.

Christinestä lisää tietoa kotisivuiltaan.

Ja sitten taianomaiseen kesäyöhön... Bli med meg i sommernatten... *klick*

perjantai 7. helmikuuta 2014

Blogin syvin olemus ja viisuhuuma-analyysia

Viisu- ja blogiajatuksia... Juttelin kaverin kanssa Facebookin chatissa ja keskustelun päätteeksi hän kehotti kirjoittamaan keskustelussa kirjoittamani asiat blogiin - "Näistä mitä sie miulle nyt kirjoitat, voisit ihan hyvin kirjoittaa blogiin kans. Vai sellaista meininkiä siellä. En oo kyllä ikinä ajatellut asiaa tuosta vinkkelistä." Joten ajattelin sitten poimia ne jutut ja kirjoittaa niistä blogiin. Tadaa.

Blogin aloittaminen on ollut kyllä mielessä, jo itseni iloksi. Saan samaan paikkaan asiat, jutut, muistot, videolinkit, sivulinkit, kaikki mitä pikkuhiljaa kerääntyy, talteen. On myös kovasti ideoita, joista haluaisin kirjoittaa, kuten rakkauteni kunnon vanhanajan rrrranskankielisiin viisuihin. Niistä moni on menestynyt hienosti suomennoksenakin, kuten esim. Puu, penkki, puistotie, Lintu ja lapsi, Nuoruus on seikkailu. Saan jutut itselleni talteen ja muut pääsevät nauttimaan viisuhuumasta ympäri vuoden blogini kautta. Toivottavasti pääsevätkin nauttimaan, eikä päinvastoin aiheudu kärsimystä maailmankaikkeudelle... ;) Jotkut asiat voivat aiheuttaa kärsimystä, esim. jos erehdyn linkittämään Irlannin Dustin the Turkeyn tai muuta vastaavaa.. Verka Serduchka... S.A.G.A.P.O. (sen koreografia ja livelaulu...). Voisinhan tehdä myös yhden kirjoituksen Viisutiimin jäsen J:n iloksi, käsittelen siinä havainnollistavin esimerkein Euroviisujen lyhyimpiä hameita ja shortseja kautta aikojen.

Lisäarvona blogille: onhan se hyvä jos saa jonkun koukutettua seuraamaan viisuprosessia, talvesta kevääseen, ja ympäri vuoden menneitä viisuja, entisten viisuilijoiden nykyisiä touhuja ym.
Ja ovathan viisut viihdemaailmassa sellainen erikoinen juttu, viisut, ettei toista ole. Malmössä tavattiin Euroopan ulkopuolelta viisuja katsomaan tulleita, mm. Australiasta, Uudesta-Seelannista, he kadehtivat Eurooppaa viisujen vuoksi. Euroviisujen televisiolähetys on yksi katsotuimmista ei-urheilutapahtumista. Maailmanlaajuisesti arvioidaan 100 miljoonan ihmisen katsovan viisuja joka vuosi televisiosta, isoimmat arviot ovat jopa 600 miljoonaa. Euroviisuja katsotaan Euroopan ulkopuolella, useissa kymmenissä maissa kuten esimerkiksi Australia, Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti, Filippiinit, Thaimaa, Kiina, Egypti, Meksiko, Brasilia, Argentiina, Japani, Argentiina, Etelä-Korea, Jordania... maita joka puolella maailmaa. Vuodesta 2000 viisuja on voinut seurata myös internetissä, eli ne katsojaluvut vielä televisiokatsojien lisäksi... Ihan reippaasti ja rohkeasti uskallan väittää, että Euroviisut ovat yksi maailman suurimmista viihdetapahtumista!

Viisut ovat itselleni mahtava mahdollisuus toteuttaa intoani järjestää teemajuttuja ja -juhlia. Intoilen viisutiimimme jäsen P:n eli Pepin kanssa viisuista jo kuukausia etukäteen. Mietimme mitä viisukatsomossa tarjotaan ja mikä on vaatetuksen teema. Poimimme ruoka- ja vaateideat mm. järjestävän maan ja omien sen vuoden viisusuosikkiemme mukaan. Varsinaisena viisuiltana sitten katsotaan koko porukka (lapsetkin) telkkarista viisuja, tulostamme esiintyjälistat pisteiden antoa varten, jokaiselle omansa. Loppuillasta mieheni, viisutiimin jäsen J sitten laskee kisakatsomomme pisteet (ja tietysti insinöörinä väsää excel-taulukon aiheesta). Viisujen sijoitusten selvittyä pääsemme sitten analysoimaan kuinka huonosti Eurooppa äänesti, kun tulos on ihan eri kuin meidän kisakatsomomme tulos. Joka siis tietysti on se paras arvio...

Näistä kirjoitellessamme kaveri kyseli lähdemmekö keväällä Kööpenhaminaan katsomaan viisuja paikan päälle. Kerranhan me olemme olleetkin, viime keväänä Malmössä, huikea hieno upea kokemus! Kööpenhaminaan emme lähde. Itse asiassa viisutiimin jäsen J ilmoitti selkeästi, ettei lähde enää ikinä koskaan minnekään päin Eurooppaa viisuihin, piste. Ne katsotaan kotona. Päästiin siis näin pitkälle kirjoituksissani, ennen kuin pääsemme tähän aiheeseen.

Euroviisut ovat ihan homostelua.

Tarkoituksellisen provosoiva väite. Tätähän väitetään, toiset ovat sitä mieltä, toiset eivät ole tällaisesta väitteestä kuulleetkaan. Mutta noin paikan päällä olleena voin sanoa: se on aivan totta. Eipä se mua haitannut, ihan sama, sama se millaisen väen kanssa viisuhuumaa juhlii, homo, hetero, aseksuaali, en mä sinne ole mennyt suhteita luomaan. Mutta ymmärrän, jos jollain hieman homoangstisella lyö yli. Musiikki on kaikille samaa, musiikin kokeminen samaa, show kaikille sama. Itse voisin sen suhteen ihan kepein mielin lähteä uudelleen minä vuonna tahansa. Mutta jos arvelee, ettei kestä katsoa ympärillään keskenään suutelevia miehiä ja on muutenkin aiheesta jotenkin herkästi ahdistuva... älä mene paikan päälle. Jäsen J tosiaan sanoi, ettei enää lähde, koki "sellaisten miesten" ottaneet homman liikaa valtaansa. Nyt turha kenenkään homon, lesbon, heteron tai minkä tahansa repiä pelihousujaan tästä tekstistä. En halua tällä tekstillä harmistuttaa ketään. Helppohan minun on heteronaisena kirjoittaa, ja pohtia miksi ja miten ja muuta. En tiedä. Kerron vaan kokemastani, näkemästäni, enkä arvostele sitä mihinkään suuntaan. Noin mainintana tämä, jos joku tätä tekstiä lukiessaan on lähtenyt keräämään kourallisen palkokasveja työntääkseen niitä vaikka molempiin sieraimiinsa.

Niin, jos joku mulle kauhistelee, että viisuthan ovat oikea homojen riemujuhla, myönnän sen kauhistelematta todeksi - ja tavallaan ymmärrän miksi. Viisut ovat kaiken omalaatuisen, campin, iloisuuden, pöhköilyn, hyvän musiikin, huonon musiikin ym. juhla. Viisuihin mahtuu mukaan kaikki - joten yleisöönkin mahtuu kaikki. Ennakkoluuloja on niin monessa paikassa, viisuhörhöilyssä ei. Voi olla vapaammin oma itsensä kuin monessa muussa jutussa. Viisut ovat hauskaa viihdettä, harmitonta (satunnaisia korruptiokriisejä sun muita draamatapauksia lukuunottamatta), ja viisut vetävät ehkä puoleensa ihan kaikenlaisia ihmisiä juuri sen vuoksi. Viisufani voi olla kuka vaan, millaisena vaan, oman itsensä lailla.

Minä itse en lähtisi vielä tänä vuonna uudestaan. Minulle syynä on se, että voisin pettyä koko juttuun, ja rankasti. Viime keväinen reissumme oli niin hulvaton, suomalaisena viisuissa olo oli yhtä riemua ja hymyä, vieraiden tsemppausta ja dingdongia! Kristan aiheuttama Ding Dong -huuma oli sellaista, etten voi kuvitella Softenginen - tai minkään muunkaan esiintyjän - pystyvän sellaiseen. Viisumuistoni ovat yhtä aurinkoa ja dingdongia, voisiko samanlaista olla nyt? En usko, joten pidän tämän muiston ja jääköön viisureissut nyt ainakin joksikin aikaa. Ehkä joskus.

Siihen asti... viisutiimimme pitää kisakatsomoita meidän olohuoneessa, ja seuraan mahtuu viisuintoisia, jotka ovat valmiita arvioimaan esityksiä virallisella pisteenlaskupisteytyksellä ja viettämään iltansa maailmanlaajuisen mahtavan viihdetapahtuman äärellä!

Ding dong!

torstai 6. helmikuuta 2014

Malta viisumaana

Kohtahan on seuraavan kansallisen viisukarsinnan aika! Tulevana viikonloppuna viisupaikasta kisataan Maltalla. Maltan television viisusivujen lista finaleisteista tuolla: KLIK! Perjantaina 7.2. kilpaillaan semifinaali ja lauantaina 8.2. finaali. Oma suosikkini on kappale Brand New Day, esittäjänä Davinia. Ihan mukavilta kuulostivat myös City Lady, esittäjänä Ryan Paul Abela - tosin esityksessä voisi olla enemmän särmää, nyt se on vain "melkein" tasolla sekä Coming Home, hurmaava kappale, esittäjänä Firefly. Hitaita oli paljon, saattoi siellä olla mukana hienojakin balladeja, mutta taidan olla päiväunen tarpeessa, kun hitaat saivat mut nukahtamaan keskin kappaleen...

Malta on mulle sellainen "keskinkertainen maa, joka ei oikein kiinnosta viisumaana". Kappaleet ovat olleet melko keskinkertaista kamaa ja live-esitykset myös. Paitsi tietysti ihana Chiara ja kolme osallistumiskertaansa. Ärsytysaste on matala, Malta ei ole koskaan lähettänyt viisuihin mitään totaalisen sekopäistä. Villeintä lienee vuonna 1999 15.sijoittunut Times 3 - Believe 'n peace, "foliopuvuissa" esiintyneen tyttötrion esitys. Esityksen paras anti ei ollut tyttöjen laulupuoli, vaan enemmänkin ulkomusiikillinen osaaminen. Melko miedosti riekkuu siis Malta.

Maltan ensimmäinen iso kolahdus mulle oli vasta viime keväänä, kun edustajana oli Gianluca hilpeän poppoonsa kanssa viisulla Tomorrow. Aluksi kuuntelin sitä ja ajattelin, että tjaah... ja kuuntelin lisää... ja halusinkin kuunnella lisää... Ja lopulta biisi vain kasvoi ihanaksi ja sai mut aina iloiselle mielelle. Ja Gianlucan ja poppoonsa esiintyminen saa mut iloiselle tuulelle! Livenä Malmö Arenalla esiintymisensä oli silkkaa iloa, yleisö lauloi mukana ja oli innoissaan, ja esiintyjät hymyilivät ja minä hymyilin ja ai että! Kisajärjestäjät olivat varmasti tyytyväisiä, Maltan esityksen ajan salissa oli sitä viisulogon mukaista "we are one" -tunnelmaa. Joku kyynikko voisi sanoa tuon iloisuuden olevan päälleliimattua, mutta se ei ole, feikillä ei koko salia sytytettäisi. Lavan ulkopuolellakin Gianluca toi iloa Malmössä, hän on ammatiltaan lääkäri ja kävikin viisureissulla poppoonsa kanssa lastensairaalassa tapaamassa lapsia, ja sama hymy sielläkin loisti! Iloinen loiste sai poppoon finaaliin ja finaalissa sijoitus oli hienosti kahdeksas.


 Mutta sitten mun fiilisten höpöttelystä faktoihin... eli Malta viisumaana, olkaa hyvä:

Malta on Italian lailla maa, joka on osallistunut viisuihin, ei osallistunut viisuihin ja taas osallistuu viisuihin. Ensimmäisen kerran Malta osallistui euroviisuihin vuonna 1971, mutta heikon menestyksen takia jäi pois viisuista vuonna 1975. Paluun viisuihin Malta teki vuonna 1991. Ensimmäisillä osallistumiskerroillaan, v. 1971 ja v. 1972 Maltan viisu oli maltan kielellä, sen jälkeen ne on esitetty englanniksi.

Tässä näytettä maltan kielestä, Maltan ensimmäinen euroviisu. Kappale oli "Marija L-Maltija" eli Maria maltalainen, esittäjänä Joe Grech.

 
No okei, laitan sen toisenkin maltankielisen, kun kerran vain nuo kaksi sillä kielellä on esitetty. Aikalailla kieli kuulostaa.... siansaksalta? Huomioikaa esiintyjäparin upeasti koordinoidut liikkeet ja tyylikkäät esiintymisasut, toisiinsa sopivat... Oi, tuota 1970-lukua! :-)


Voittoa ei vielä ole tullut, kakkoseksi kyllä kahdestikin, vuonna 2002 ja 2005. Huonoimpia sijoituksia ovat olleet vuodet 2007 ja 2008, jolloin Malta ei päässyt finaaliin, vaan passitettiin kotimatkalle jo semifinaaleista.

Tässä kakkossijoitetut viisut, vuoden 2002 7th Wonder, esittäjänä Ira Losco ja vuoden 2005 Angel, esittäjänä Chiara. Jälkimmäinen on viisuilijoiden kovasti tykkäämä, menestyy aina näissä "kaikkien aikojen viisu" -äänestyksissä. Chiara on edustanut Maltaa Euroviisuissa kolmesti, vuonna 1998 (kolmas sija), vuonna 2005 (toinen sija) ja vuonna 2009 (22. sija).



Lopuksi... Saisiko olla korvamato, anyone? This is the night this is the night... Kurt Callejan esittämä viisu This is the night vuodelta 2012.

Suunnitteilla on...

tutkailla mistä kaikesta maltalaisesta viisukamasta tykkään. Nimittäin seuraavana viisuedustajansa valitsee Malta, 8.2. Viime vuoden Gianluca oli kyllä ihan loistavan söötti! Mutta joo maltalaista kamaa kattelen, mitä kaikkea kivaa sieltä on tullut.

Toisekseen ajattelin tehdä semmoisen perinteisen bloggareiden A-Ö-postaussarjan. No Ö on sellainen kirjan mistä en heti keksi viisuaiheista juttua, mutta kyllä se siihen Ö:hön mennessä varmaan avautuu...

Eli A:llä lähdetään, ja se voi olla aivan a kuten absurdia, eli liittyä a-kirjaimeen etäisesti, mutta hatarasti.

Kauheasti on kaikkea mitä päässä pyörii, pitikin eräiden henkilöiden innostaa "viisublogi olisi kiva". Siitäs saatte kun kirjoitan jotain Afrika Paprika -kamaa.

Afrika paprikahan tulee vuoden 2006 Kroatian edustusbiisistä, Severinan Moja stiklasta. Tuli mieleen kerran juustotiskillä, kun huomasin Violan African paprika -tuorejuuston. Piti heti kommentoida kaverille "haa kato viisujuusto niinkuin sinä Kroatian biisis..." ja siinä kohden tajusin lopettaa. Kunnia meni, mutta maine kasvoi.

Jer još trava nije nikla
Tamo gdje je stala moja štikla...

... ruoho ei kasva siellä mihin korkeat korkoni ovat astuneet...

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Suomi 2014

Tänä vuonna Suomea edustaa Softengine biisillä Something better. Softengine on muutama vuosi sitten Seinäjoella perustettu yhtye, varsin kiva soundi yhtyeellä on, mutta katsotaan miten esiintyminen ja kokonaisuus toimivat ISOLLA areenalla toukokuussa. Ei tarvitse kyllä Suomen yhtään hävetä tällä esityksellä, mitä muutamia valittuja olen nähnyt muista maista, niin huh-huh. En mainitse nyt mitään maita erityisesti... Ukraina... Kiinnostaa nähdä millainen tästä tulee, kun tämä viritetään viisukuntoon!

Se on nyt sitten tässä, blogiyritelmä!

Viime vuonna viisureissua suunnitellessa ja viisuhuumassa touhotin viisuista jonkin verran Facebookissa... Jonkin verran = holtittomasti, tauotta ja sekopäisesti.

Silloin kaverit ehdottelivat mulle viisublogin aloittamista. En tiedä olisiko se heistä hyvä idea vain siksi, että Facebook pysyisi hieman viisuvapaampana alueena vai miksi... Asia unohtui sittemmin - tähän päivään asti.

Tänään fb-kaverini kysyi minulta:
"Tuleeko tänä keväänä Päivin viisublogia?"

Johon vastasin lyhyesti ja ytimekkäästi (joo, sarkasmi on todellakin sallittua tässä blogissa...):
"Ehkä hieman hiljaisempaa sillä alalla... mutta sen sanon, että Suomen viisu on ihan soma, muttei ainakaan nykymuodossa esityksenä pottia räjäyttävä, Sveitsi ei onnistu lähettämään toistamiseen hienoa viisua ja Ukraina... No, tick tock ja olen ihan sanaton. Enkä ihastuksesta. Kadehdin avoimesti ruotsalaisia - heillä on Melodifestivalen, heillä viisukarsinnat ovat isompaa viihdettä kuin itse Euroviisut. Heja Sverige!
Viime vuoden jälkipelien jälkeisen ketutuksen hiukan nyt hälvettyä toivon, että tänä vuonna finaaliin pääsisivät hyvät kappaleet. Eivät hyvä-veli-entisen-Neuvostoliiton-alueella-viisut. Mutta. Lopussa kärkisijoilla ovat Ukraina, Azerbaidzan, Georgia, Armenia, ja vielä kerran Azerbaidzan. Ja nähdään varmasti upeiden viisujen putoamisia sen vuoksi. Jotkut maat pelaavat tuota peliä rehellisemmin kuin muut ja jotkut... no, epärehellisyys on sitä luokkaa, että koko viisuorganisaation velttous sen kitkemiseen ketuttaa mua. Tuo itäviisu-mafia on kuin viisuilun doping, ja urheilussa sentään on anti-doping-toimintaa.
Mut joo seurannassa on moni maa ja tuloksia alkaa jo pikkuhiljaa tulla, monessa maassa itse asiassa helmikuussa karsinnat, kuten Eesti Laul, mun eniten seuraama viisukarsinta. Siellä sentään paikasta kisaavat maassa jo tunnetut artistit, joilla on esiintymiskokemusta ja karismaa. Ei sillä etteikö näillä UMK:n esiintyjillä olisi, mutta jotenkin pöhköä kun suurin osa muista maista valitsee suosituista esiintyjistä viisuedustajan, meillä taas... ei.
Heh, tässä tuli tämmöinen viisupoliittinen ja organisaatiokriittinen analyysi."


Tämän kirjoitettuani tajusin, että ehkäpä, vain ehkäpä fb-kaverini ansaitsevat tämän blogin. Ihan vaan siksi, etteivät Euroviisut pamahda heille päin naamaa heti kun avaavat Facebookin. Paitsi tietysti innokkaasti Facebookiin laittamani blogi-kirjoitusten linkit hypähtävät somasti heti näkösälle, mutta no. Kaikkea ei voi saada, ei edes täysin viisumaininnoista vapaata helmi-toukokuuta, jos on vahingossa sattunut minuun tutustumaan. 

Olen pahoillani.

Tai jotain...