Ajattelinpa yhtäkkiä Euroviisuja. Harvoin tapahtuu. Khrm. Ajattelin tarkkaan ottaen viime toukokuun Malmön reissua. Uskomatonta, oltiin Euroviisuissa. Oli ennen lähtöä uskomatonta, oli siellä ollessa uskomatonta ja yhä vaan on. Oli se niin hienoa, nähdä se koko hulabaloo, hauskaa, hyväntuulista, musiikkia, iloisia ihmisiä, ding dong!
Niin, Krista ja Team Ding Dong... se oli ihan parhautta! Ja se oli ihan parhautta, se palaute mitä mekin tavallisina viisuturisteina saatiin vierailta ihmisiltä kaupungilla kävellessä. Suomen lippu oli meillä aina mukana ja tuntemattomat tulivat sanomaan miten mahtava meininki Suomella on, miten ihana Krista on, tai ainakin jostain kuului ohi mennessä "ding dong!" ja hymy päälle. Malmössä sai olla todella, todella ylpeä Suomesta, finaaliin päästiin ja Krista hurmasi kyllä jutullaan yleisön. Finaalissakin siellä meidän paikoilla piippuhyllyllä kaikki nousivat seisomaan kappaleen ajaksi, koko areena oli täynnä iloisia ihmisiä tanssimassa ja taputtamassa. Aivan mahtavaa! Ehkä en voi enää ikinä lähteä Euroviisuihin, kun olimme siellä vuonna jolloin Suomi oli paljon ja positiivisesti esillä. Niin hienoa! Sijoitus ei ollut päätähuimaava, mutta joka kerta kun joku mulle sanoo miten huonosti Suomi menestyi finaalissa muistutan, että tänä vuonna Suomi sentään pääsi finaaliin... Ihanaa, Team Ding Dong! (ja vielä pari huutomerkkiä tälleen !!!!!!!!! )
Tästä esityksestä jäsen J tykkäsi erityisen paljon, hm... Miksiköhän? Oli kyllä mun suosikkikympissä myös.
Ai
miten tästä tulee kylmät väreet vieläkin, ja kyyneleet nousee silmiin.
Tuo esitys oli aivan uskomattoman intensiivinen, jotenkin koko areena
vaan... en tiedä, pysähtyi johonkin mystiseen tilaan ja oli vain ÄÄNI.
Ei tanssijoita ja räjähdyksiä ja show'ta, keskellä salia Anouk ja laulu.
Aivan uskomattoman hienoa.
Eyþór <3
Ja tuolla sitä oltiin, niin uskomatonta kuin se onkaan.
Ja tuolla sitä oltiin, niin uskomatonta kuin se onkaan.
No laitanpas sitten tämänkin, tietenkin, kun en malta lopettaa viisujen katselemista.
Tämä oli paras kappale, ja ampaisi mun kaikkien aikojen
viisusuosikki-listalle kolmoselle. Mutta semissä laulu livenä oli
suoraan sanottuna melko heikkoa, eikä Takasa ikävä kyllä päässyt
finaaliin, suuri pettymys mulle. Toka semi olikin mulle se paras ilta,
moni suosikki jäi siihen eikä edennyt finaaliin. Takasalla olisi ollut
peruste päästä finaaliin ihan vaikka olisi otettu bändistä ääni pois:
Jonas Gygax. Niin ja tietty Emil vanhin koskaan viisulavalla esiintynyt artisti - 95 v. Laitan semifinaaliesityksen sijaan videon, johon rrrrakastuin, voi miten hyväntuulinen ja ihana.
Olen onnellinen, että se kaikki tapahtui.
Kiitos, Viisutiimi: jäsen J ja jäsen P!