Espanjaa viisuissa edustaa Blas Cantó, joka olisi ollut myös vuonna 2020 viisuedustajansa. Kansallisessa finaalissa kilpaili siis kaksi esittämäänsä kappaletta, ja viisubiisiksi yleisöäänestyksellä valittu Voy a quedarme. Valittu viisu on sellainen peruskappale, haikeilua (on se sana, tai jos ei vielä ole, nyt on) ja pyytelyä, että jää kuule vielä, älä häivy, minäkin kuules jään, nii että! Ei oikein lähtenyt lentoon, ei huono, ei hyvä, vähän sellainen "ihan ok, seuraava!". Kuuntelin myös toisen valittavana olevan viisutyrkyn, Memoria, ja hyvin samanlaista hissuttelua sekin oli. Ehkä olen tänään hyvin kriittinen, Norja tuuppasi mut sellaiseen mielentilaan, mutta Espanjan oman kielen käyttökään nyt ei ihan pelasta tilannetta, vaikka saa mut vähän heltymään.
Espanja valitsi siis tänä vuonna sen linjan, että sama edustaja edusti maata kuin olisi edustanut viime vuonna. Tämä on mielestäni ihan ok, toisaalta on ok, että vedetään ihan normisti kansalliset viisukarsinnat, vaikka viime vuoden viisut peruuntuivat. Omasta mielestäni kumpikaan vaihtoehto ei ole sen parempi kuin toinen. Toisaalta ymmärrän, että kun kerran on valituksi tullut eikä päässyt, halutaan samalle tarjota "uusi kierros" niin, että lopulta viisulavalle pääsee, toisaalta tavalliseen tapaan valitseminen on ihan ok, 2020 viisuedustaja saattoi tuolloin olla maan paras viisubiisiehdokas, mutta toisaalta tänä vuonna voi olla joku muu. En ole mitään sen suurempia tilastoja tehnyt, mutta enemmän taitaa olla maita, joissa käydään läpi koko viisukarsintahärdelli, ei valita suoraan edellisvuoden edustajaa. Espanjan viisu 2020 olisi ollut Blas Cantón Universo, joka ei kyllä minua sen innostuneemmaksi saanut kuin tämänkään vuoden edustusviisu. Niin no, onhan tuokin omalla kielellä ja videolla glitteriä, hiphei!
Mitenkäs tämä aina vaikuttaa siltä, että olen balladivastainen tai jotain? Ehkä hieman, mutta kyllä balladit kolisevat jos ovat hyviä. On Espanjallakin ollut sellaisia, kun kerran Espanjan asioita tänään pähkäilemme. Esimerkiksi vuoden 1973 Luxemburgissa järjestetyissä viisuissa toiseksi sijoittunut Eres tú, jonka esitti Mocedades. Ja koska usein karkaan aiheesta ihan jonnekin toisaalle, antaa palaa taas: Tuon vuoden voittaja oli Luxemburgin Anne-Marie David viisulla Tu te reconnaîtras. Tämä voittajaviisuhan tunnetaan Suomessa todennäköisesti alkuperäistä kappaletta paremmin käännösversiona, Nuoruus on seikkailu.
Ja koska voin, kaivan taas esiin yhden mahtavimmista viisuvuosista, 2010. Espanjaa edusti tuolloinkin balladityyppinen ratkaisu viisuna, Daniel Digesin esittämä Algo Pequeñito, yksi maan parhaista viisuista. Tai siis ei parhaita sijoituksen puolesta, sijoitus oli 15., mutta yksi parhaita tämän blogin Virallisen Näkökulman mukaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Juries, may I have your votes, please...