keskiviikko 3. toukokuuta 2023

Eurovision... A Little Bit More

 Viisuviihteen etsijälle tänä keväänä on tarjolla jos vaikka mitä! Euroviisujen omalla YouTube-kanavalla on videosarja "A Little Bit More", jossa viisuja esitetään vähän toisin. Videoilla artistit esittävät omia viisunsa akustisesti tai erilaisena versiona ja toisilla videoilla artistit esittävät toistensa viisuja tältä vuodelta, viisuja aiemmilta vuosilta tai muitakin biisejä (kuten Slovenian Joker Outin Miley Cyrus cover Flowers). Olen näitä kuunnellut paljon, kiinnostavaa miten eri esitystyyli vaikuttaa, jos vaikka joku napakan kompin biisi onkin akustinen tai jonkun balladin esittää rockbändi (jep, alempana ihan varmasti esimerkit näistä). Kaikki videot löydät YouTubesta:

EUROVISION - A Little Bit More 2023 #ALBM

Kappaleet ovat listalla erillisinä videoina, mutta niitä voi näppärästi katsoa ohjelmakokonaisuuksina. 

Episodi 1: Kappaleet esittelee Destiny, Maltan edustaja viisuissa vuonna 2021 viisulla Je Me Casse, sijoitus seitsemäs

Episodi 2: Kappaleet esittelee SuRie, Ison-Britannian edustaja viisuissa vuonna 2018 viisulla Storm, sijoitus 24.

Episodi 3: Kappaleet esittelevät Alexandra, Fred and Tom eli KEiiNO, Norjan edustaja viisuissa vuonna 2019 viisulla Spirit In The Sky, sijoitus kuudes. Ja KEiiNO oli Norjassa tyrkyllä myös vuonna 2021 viisulla Monument, norjalaiset valitsivat sen sijaan TIXin, mun mielestä moka sillä AINA jos on tyrkyllä KEiiNO viisuihin, se myös valitaan, nii että!

OMIA POIMINTOJA:

Itse näistä bongasin ekana - ei mitenkään yllättäen - Voyagerin version Kyproksen tämän vuoden viisusta. Tämä Andrew Lambroun esittämä Break A Broken Heart ei viisupuntarissa ole mulla kovinkaan korkealla, aika peruskamaa ja ihan hyvä laulaja. Mutta tämän Voyagerin version jälkeen saatan jopa tykätä enemmänkin, ainakin tästä versiosta, haha. 


Mietin mitenhän tuo Andrew Lambroun viisu valikoitui cover-biisiksi Voyagerille, niin tutkailin ja hoksasin, että kas, Lambrou on kyproksenkreikkalaista taustaa oleva australialainen muusikko. Eli kappas, viisulavalla on siis tänä vuonna kahdessa esityksessä australialaisia. Lambroun ääni on ihan miellyttävä, niin poimitaanpas hänen esittämänsä cover-versio Serbian vuoden 2007 voittoviisusta, Marija Šerifovićin esittämä Molitva. Kappale on hieno ja kehuttu, vaikka itselle se ei ole ihan hirvittävästi kolissut. Mutta onhan tämä kaunis, cover-versionakin:


Jotkut artisteista esittävät lempiviisujaan, kuten Ranskan edustaja La Zarra. Ja nyt täytyy sanoa, että hänellä on erinomainen maku, suorastaan loistava! Meillä on täsmälleen sama kaikkien aikojen lempiviisu: Ranskan vuoden 1977 voittoviisu, Marie Myriamin esittämä L'Oiseau et l'Enfant. Se vain on niin täydellinen viisu! Tässä La Zarran kaunis akustinen versio:


Toki piti myös katsoa La Zarran akustinen versio viisubiisistään Évidemment. Pidän viisusta valtavasti, se keikkuu mulla top viitosen sijoilla puntarissa vaihtelevasti, vähän vaihdellen kun katson ennakkokonserttien livevetoja ym. Tää akustinen versio kyllä kolisi kilisi ja humpsahti tunteisiin, ekalla kerralla tuli kylmät väreet ja ihan itketti kun liikutuin niin. Ja miten hurmaavaa on ranskan kieli! En ihmettele, jos Ranska sijoittuu mainiosti tänä vuonna. C'est magnifique!!!


Yksi tämän vuoden suosikeistani on Moldovan Pasha Parfeni viisulla Soarele şi Luna. Pasha on viisuista aiemminkin tuttu, hän edusti Moldovaa vuonna 2012 viisulla Lăutar, sijoitus 11. Tämä Pashan versio tämän vuoden viisustaan, ns. "Fireside version" on mainio, ihan käytännössä akustinen "leirinuotioversio". 


Itävallan edustajien, Teyan & Salenan, akustinen versio viisustaan Who The Hell is Edgar? on myös hauska, "istutaan tässä porukalla studiossa ja lauleskellaan". Viisu on kyllä mahtava, myös mun tän vuoden kärkiviisuja ehdottomasti, ja odotan tälle menestystä.


Oman viisunsa lisäksi Teya & Salena esittävät akustisesti medleyn lempiviisuistaan, tässä kuullaan pätkät viisuista Molitva, Losing Game, Euphoria, Heroes ja Rise Like a Phoenix:


Albaniaa edustaa tänä vuonna Albina & Familja Kelmendi viisulla Duje. Hauskaa tässä "familjassa" on se, että he ovat oikeasti perhe: äiti, isä ja sisarukset. Onkohan viisulavalla koskaan aiemmin nähty kuutta saman perheen jäsentä? He esittävät oman viisunsa akustiseksi, mutta sen lisäksi tämän, Kreikan 2006 voittoviisun, Helena Paparizoun My Number One. Mukavan näköistä, ihan kuin siinä perheen kesken lauleltais... Eiku siis niin joo... 


Ja niitä versioita? No hei, Cha Cha Cha toimisi kyllä reggaenakin, eikös! 


Ja kun kerran on mahdollisuus tänä vuonna aloittaa viisutekstit Voyagerilla ja lopettaa viisutekstit Voyageriin, niin eikun jammailemaan bändin Promise-viisun "house mix" -version tahtiin! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juries, may I have your votes, please...